Valtioneuvosto linjasi kannoistaan uusiin ge­no­mi­tek­nii­koi­hin kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa

Lainsäädännön uudistaminen on tarpeellista, koska uusilla kasvinjalostustekniikoilla (new genomic techniques, NGT) jalostetut kasvit kuuluvat tällä hetkellä vanhan 1990-luvulla luodun muuntogeenisiä organismeja (genetically modified organisms, GMO) koskevan lainsäädännön soveltamisalaan. GMO-lainsäädäntö ei kuitenkaan sovellu näiden uusien genomitekniikoiden sääntelyyn, eikä se vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä. Uusilla genomitekniikoilla on mahdollista tuoda ratkaisuja maatalouden ja kasvintuotannon haasteisiin. Kasvinjalostajat voivat näillä tekniikoilla jalostaa uusia kasvilajikkeita kohdennetusti, entistä tarkemmin ja nopeammin.

Asetusehdotus koskee vain sellaisia genomitekniikoita, joissa kasveihin ei viedä perintöainesta joko lainkaan tai viedään vain sellaista perintöainesta, joka on peräisin samasta lajista tai lähilajista (kohdennettu mutageneesi ja cisgeneesi). Tällaisten muutosten katsotaan rinnastuvan luonnossa tapahtuviin risteymiin ja mutaatioihin tai perinteisellä kasvinjalostuksella aikaan saatuihin muutoksiin. Asetusehdotus ei koske ns. siirtogeenisiä (GMO-)kasveja, joihin on tuotu kasville vierasta perintöainesta.

Uusia kasvinjalostustekniikoita tarvitaan kipeästi, jotta löydetään ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tekniikoiden avulla voitaisiin esimerkiksi lisätä kasvien kuivuuden kestävyyttä sekä tautien ja tuholaisten sietokykyä tai parantaa esimerkiksi kasvin ravintokoostumusta. Ehdotuksen yhtenä perustana on taata EU:n ruokajärjestelmän peruskivet eli korkea elintarvike- ja rehuturvallisuuden sekä ympäristönsuojelun taso.

Asetusehdotuksessa esitetään, että NGT-kasvit jaettaisiin kahteen ryhmään riskiprofiilinsa mukaan. Ensimmäiseen kuuluisivat ne kasvit, jotka vastaavat luonnossa esiintyviä tai perinteisellä menetelmillä jalostettuja kasveja (ryhmän 1 NGT-kasvit). Näitä ei säänneltäisi nykyisen GMO-lainsäädännön mukaan. Niille tulisi kuitenkin ilmoitusmenettely, ja ne tulisi merkitä julkiseen tietokantaan sekä kasvilajikeluetteloihin. Kasvien lisäysaineistot tulisi merkitä erillisellä merkinnällä, mutta niistä saataviin tuotteisiin ei vaadittaisi erillisiä NGT-merkintöjä.

Toiseen ryhmään kuuluisivat kasvit, joihin ei ole tuotu vierasta geeniainesta, mutta jotka sisältävät useampia tai monimutkaisempia muutoksia kuin ryhmän 1 NGT-kasvit. Näihin ryhmän 2 NGT-kasveihin sovellettaisiin soveltuvin osin nykyisen GMO-lainsäädännön riskinarviointi- ja lupamenettelyjä, ja tuotteilta edellytettäisiin jäljitettävyyttä ja merkintää. Pakollisen merkinnän lisäksi näistä kasveista saataviin tuotteisiin saisi laittaa vapaaehtoisen lisämerkinnän, jossa täsmennettäisiin mitä ominaisuutta jalostustekniikalla on muutettu. Lisäksi sellaisille kasveille, jotka sisältävät kestävyyden kannalta merkittäviä ominaisuuksia, otettaisiin käyttöön erilaisia kannustimia. 

Sekä ryhmän 1 että ryhmän 2 NGT-kasvien käyttö olisi ehdotuksen mukaan kielletty luomutuotannossa. 

Valtioneuvosto tukee ehdotusta. Uudet kasvinjalostustekniikat edistävät Euroopan unionin innovointi- ja kestävyystavoitteita ja voivat auttaa vastaamaan maatalouselintarvikejärjestelmän haasteisiin. 

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen luoda tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuille kasveille kaksi eri ryhmää, mikä mahdollistaa näiden tekniikoiden nykyistä ketterämmän käytön kasvinjalostuksessa.

Asetusehdotuksessa on kuitenkin kohtia, jotka vaativat vielä lisäselvitystä komissiolta ja täsmennyksiä. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella ehdotuksen kenttäkokeita koskevaan todentamismenettelyyn, sillä se saattaa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Lisäksi NGT-kasvien mahdollisesta kiellosta luomutuotannossa olisi luontevinta säätää luomutuotantoa koskevassa asetuksessa, eikä tässä asetuksessa.

Ehdotuksen käsittely on käynnistynyt EU:n neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa. Kun molemmat ovat muodostaneet kantansa, jatketaan neuvotteluja ns. kolmikantaneuvotteluilla komission kanssa. Asetuksen lopullinen sisältö muotoutuu näissä neuvotteluissa. Tarkempaa tietoa asetusneuvotteluiden kestosta ei vielä ole.

Valtioneuvoston U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja vaikutuksista sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Eduskunta muodostaa sen pohjalta Suomen kannan komission ehdotukseen.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.