Valtioneuvoston selonteko Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osal­lis­tu­mi­ses­ta eteni eduskuntaan

Suomen on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä 1.4.–31.5.2024 ja Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään sadalla henkilöllä 3.6.–31.7.2024. Naton maavoimajoukkoihin ei ole tarkoitus tässä vaiheessa osallistua.

Naton keskeisiä yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä ovat eteentyönnetty maavoimajoukko (Forward Land Forces), jota aiemmin kutsuttiin nimeltä eteentyönnetty läsnäolo (Enhanced Forward Presence), pysyvät laivasto-osastot (Standing Nato Maritime Group ja Standing Nato Mine Counter Measures Group) ja ilmapuolustus (Air Policing, Air Shielding). Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla.

”Yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Suomi kantaa myös vastuunsa tinkimättä kuitenkaan kansallisen puolustuksen suorituskyvystä”, kommentoi puolustusministeri Antti Häkkänen.

Lähde ja lisätietoja: puolustusministeriön tiedote.

Lue myös puolustusministeriön tiedote: Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Merivoimilla ja Ilmavoimilla.