Valtiosihteeri Nykäsen selvitystyö Suomen työ­mark­ki­na­mal­lin neuvotteluiden käynnistymisen edellytyksistä on valmistunut

Järjestöt näkevät yhteisen sopimukseen perustuvan työmarkkinamallin muodostamisen tarpeellisena. Osalla järjestöistä on kuitenkin ennakkoehtoja neuvotteluiden käynnistämiseksi. Valtiosihteeri Mika Nykänen on raportoinut selvitystyönsä tulokset sekä pääministeri Petteri Orpolle että työministeri Arto Satoselle.

Valtiosihteeri Nykänen tapasi seuraavat keskeiset työmarkkinajärjestöt 12.3.−20.3.2024 välisenä aikana: Tehy ry, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto PRO ry, Insinööriliitto ry, Tekniikan akateemiset TEK ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry, Rakennusliitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry, Ammattiliitto Jyty ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Palvelualojen työnantajaliitto Palta ry, Teknologiateollisuuden työnantajat ry, Kemianteollisuus ry, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kaupan liitto ry.
 
Pääministeri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut tavoitteekseen vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisen. Hallitusohjelman mukaan laissa työriitojen sovittelusta (420/1962) säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Hallitus on kuitenkin todennut toivovansa, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät hallitusohjelmakirjauksen toteuttamisen sijaan sopimukseen työmarkkinamallista.
 
Valtiosihteeri Nykäsen selvitystyössä kävi ilmi, että kaikki työmarkkinajärjestöt pitävät yhteisen sopimuspohjaisen työmarkkinamallin muodostamista tarpeellisena. Kaikki järjestöt toivovat mallin muodostuvan ensisijaisesti sopimusteitse. Osalla järjestöistä on kuitenkin ennakkoehtoja neuvotteluiden käynnistämiselle. 

Hallitusohjelmakirjauksen mukaista lainsäädäntöä valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työn on määrä jatkua toukokuun loppuun asti. Valtiosihteeri Nykäsen selvitystyön pohjalta lainsäädäntövalmistelua on perusteltua viedä eteenpäin suunnitellulla tavalla.

Työministeri Satonen järjesti 8.11.2023 seminaarin, jossa keskusteltiin työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeista ja ratkaisuvaihtoehdoista hallitusohjelman linjauksen toteuttamiseksi. Tämän jälkeen työmarkkinamallia koskeva hallitusohjelmakirjaus lähetettiin lausuntokierrokselle.
 
Marras–joulukuussa 2023 keskeiset työmarkkinajärjestöt kävivät kaksikantaisesti keskusteluita vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamisesta sopimusteitse. Keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet neuvotteluiden alkamiseen.
 
Työmarkkinamallin lainsäädäntövalmistelun etenemistä käytiin läpi työministeri Satosen 16.1.2024 järjestämässä tilaisuudessa, jossa olivat mukana vuoden 2023 lopussa kaksikantaisiin keskusteluihin osallistuneet työmarkkinajärjestöt sekä valtakunnansovittelija. Tilaisuudessa käsiteltiin myös yhteenvetoa lausuntopalautteesta, jota hallitusohjelman kirjauksesta annettiin 9.1.2024 päättyneellä lausuntokierroksella.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tammikuun 2024 lopussa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan vientivetoista työmarkkinamallia koskevaa hallitusohjelmakirjausta. Työryhmätyön päättymisen jälkeen esitysluonnos tullaan lähettämään lausuntokierrokselle, ja lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2024. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.12.2024.
 
Pääministeri Orpo kutsui keskeiset työmarkkinajärjestöt ja valtakunnansovittelijan keskustelemaan työmarkkinamallista Kesärantaan 8.3.2024. Keskusteluiden jälkeen pääministeri antoi valtiosihteeri Nykäselle toimeksiannon selvittää tarkemmin järjestöjen näkemyksiä työmarkkinamallineuvotteluiden käynnistämiseksi.

Lähde: tiedote.