Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö avaa har­kin­nan­va­rai­sen valtionosuuden korotuksen haun vaikeassa ta­lous­ti­lan­tees­sa olevien kuntien tukemiseksi

Kunnan valtionosuutta voidaan lain mukaan korottaa hakemuksesta ja harkinnan perusteella, jos kunta on lisätuen tarpeessa poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tuen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. 

Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen haku on auki normaaleilla kriteereillä myös niille kunnille, joiden valtionosuuden maksatus on tällä hetkellä negatiivinen. Näitä kuntia on vuonna 2023 kahdeksan.

Negatiiviset valtionosuudet johtuvat pääasiassa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden uudistuksen tasauselementeistä, joilla tasataan uudistuksen suuria muutoksia. Valtionosuusmaksatuksen negatiivisuus ei automaattisesti tarkoita, että kunnan taloudellinen tilanne olisi heikko uudistuksen jälkeen. Pääosa negatiivisen valtionosuuden kunnista hyötyy taloudellisesti sote-siirrosta tämän hetkisestä tilanteesta huolimatta. Toisaalta suurimmat sote-uudistuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määrän vähennykset ovat tänä vuonna olleet muualla kuin negatiivisen valtionosuuden kunnissa.

Harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella on tarkoitus mahdollistaa tuki yhdenvertaisesti kaikille kriteerit täyttäville kunnille. 

”Suomen kuntakenttä on erittäin laaja, ja kuntien taloustilanteet voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. Esimerkiksi Itä-Suomessa on kuntia, jotka kärsivät akuutisti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksista. Toisten kuntien taloustilanne taas on voinut olla huono jo pitkään. Tässä tilanteessa on tärkeää kohdella kuntia yhdenvertaisesti. Harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotuksen perusteet ovat kaikille kunnille samat eli perusteena kunnan talouden kokonaistilanne verrattuna muihin kuntiin”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Harkinnanvaraisiin valtionosuuden korotuksiin on varattu tänä vuonna 10 miljoonaa euroa. 

Pertunmaan ja Lemin kunnissa vaikea taloustilanne on johtanut siihen, että valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää kuntien arviointimenettelyn. Se tarkoittaa käytännössä, että ensin valtion ja kuntien yhteistyössä selvitetään, pystyvätkö kunnat turvaamaan asukkaidensa lakisääteiset palvelut. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö päättää, aloitetaanko myös kuntaliitosten tarpeellisuuden selvittäminen. 

”Joskus kuntaliitos on järkevä ratkaisu, mutta kahden talousvaikeuksissa olevan kunnan yhdistäminen ei itsestään ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Siksi tarvitsemme kuntien talouden tukemiseksi myös uudenlaisten ja erilaisten toimintatapojen etsimistä ja kokeiluja, jotta pystymme turvaamaan peruspalvelut eri puolilla Suomea. Tätä varten hallitus aloittaa esimerkiksi normienpurkuohjelman”, ministeri Ikonen sanoo. 

Pertunmaa on ollut arviointimenettelyssä jo vuosien 2019 ja 2020 tilinpäätösten perusteella. Sen osalta voitaisiin edetä myös suoraan kuntarakennemuutosselvitykseen, mutta valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää arviointimenettelyn uudestaan kuntakentän tilanteen muututtua. Lemin kunnalla on ollut yhtäjaksoisesti vuosien 2017–2022 tilinpäätösten mukaan taseessa kertynyttä alijäämää. Kuntalain mukaan alijäämä olisi tullut kattaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen työn lähtökohta on tunnistaa ja sallia kuntien erilaistuminen, jotta ne pystyvät palvelemaan alueensa väestöä myös tulevaisuudessa. Hallitus tukee erilaisten kuntien elinvoimaa mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien hallitun eriyttämisen – kuitenkin varmistaen, että ihmisten perustuslailliset oikeudet toteutuvat. Lisäksi hallituskauden aikana uudistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. 

”Kuntien rooli on vahvassa murroksessa sote- ja pelastuspalveluiden uudistuksen ja TE-palvelujen siirron myötä, joten myös valtionosuusjärjestelmä on aika uudistaa. Työn yhteydessä tavoitteena on tarkastella myös verotusta ja negatiivisten valtionosuuksien kysymystä laajemmin”, ministeri Ikonen kertoo. 

Ministeri Ikonen asetti elokuussa työryhmän valmistelemaan uudistusta. Uudistuksen lähtökohtana on varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografinen kehitys sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alussa. 

Fakta: Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

•    Lain mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.
•    Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Lisäksi valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. 
•    Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. 
•    Valtion vuoden 2023 talousarviossa harkinnanvaraisiin valtionosuuden korotuksiin on varattu 10 miljoonaa euroa.

Fakta: Arviointimenettely

Arviointimenettely voidaan käynnistää kolmessa tapauksessa: 
1)    jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain mukaisessa määräajassa
2)    jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa tai
3)    jos laissa säädetyt rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet lain mukaiset raja-arvot.
•    Arviointimenettelyssä kunnan mahdollisuuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään selvittää erillinen arviointiryhmä. Sen jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta, ja valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi molemmista riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 
•    Kun kunnan valtuusto on käsitellyt ehdotukset ja päättänyt niistä, valtiovarainministeriö ratkaisee, aloitetaanko selvitys kuntarakenteen muuttamisesta.

Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuohjeet ja materiaali löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta.

Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.