Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö pyytää lausuntoja kansainvälistä yritysverotusta koskevasta monenvälisestä yleis­so­pi­muk­ses­ta

Yleissopimuksen taustalla oleva OECD:n käynnistämä tuloverotuksen uudistamishanke pyrkii estämään tuloveropohjan murenemista ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia. Lisäksi se pyrkii vähentämään valtioiden välistä verokilpailua. 

Uudistamishankkeeseen sisältyy kaksi työhaaraa: pilari 1 ja pilari 2. Pilari 1 sisältää kaksi alakokonaisuutta: Amount A:n ja Amount B:n. Amount A koskee verotusoikeuden osittaista uudelleenallokaatiota ja Amount B:n tavoitteena on yksinkertaistaa markkinaehtoperiaatteen soveltamista rutiininomaista jakelutoimintoa harjoittaviin toimijoihin. 

Pilari 2 puolestaan sisältää suurten konsernien 15 prosentin vähimmäisveron sekä niin kutsutun STTR-säännön (subject to tax rule). Suurten konsernien vähimmäisveroa koskeva laki on eduskunnan käsiteltävänä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa. 

OECD/G20 Inclusive Framework on BEPS -kokoonpano julkaisi Amount A:ta koskevan yleissopimustekstin 11. lokakuuta. Kokoonpano julkaisi myös sopimukseen liittyvää materiaalia, kuten muun muassa päivitetyn arvion pilari 1:n vaikutuksista.

Valtiovarainministeriö lähetti sopimuksen tekstin lausuntokierrokselle 9.11.2023. Lausuntopyynnön liitteessä olevassa muistiossa on kuvattu julkaistun monenvälisen yleissopimustekstin keskeistä sisältöä ja vaikutuksia. 

Nykyiset kansainvälisen verotuksen säännöt vaativat yritykseltä fyysistä läsnäoloa verotusoikeuden muodostumiseksi yritysverotuksessa. Tämän vuoksi uudistamishankkeessa katsottiin muun ohella aiheelliseksi tutkia, onko verotuksen sääntelyä tarpeen päivittää, kun otetaan huomioon liiketoiminnan digitalisoituminen ja mahdollisuudet valtioiden rajat ylittävään liiketoimintaan ilman yrityksen fyysistä sijoittautumista toimintavaltioon. 

Liiketoiminnan digitalisoitumiseen on reagoitu säätämällä omia kansallisia veroja. Uudistamishankkeen tavoitteena on jakaa verotusoikeutta osittain uudelleen niin, että markkinavaltiot, eli valtiot, joissa on kuluttajia tai käyttäjiä, saavat nykyistä enemmän verotusoikeutta yritysverotuksessa. 

Lisäksi uudistamishankkeen tavoitteena on kansainvälisen tuloverojärjestelmän vakauttaminen siten, että päästäisiin eroon kansallisista digitaaliseen toimintaan kohdistuvista veroista.

Uusi verotusoikeus koskisi ensi vaiheessa monikansallisia yrityksiä, joiden maailmanlaajuinen kokonaisliikevaihto on yli 20 miljardia euroa ja kannattavuus yli 10 prosenttia. Liikevaihtoraja laskisi seitsemän vuoden tarkastelujakson jälkeen 10 miljardiin edellyttäen, että sääntelyn implementointi olisi osapuolten mielestä onnistunut. 

Valtiolle syntyisi verotusoikeus, jos sieltä katsottaisiin syntyneen tuloja yli miljoona euroa, tai tietyillä valtioilla 250 000 euroa, konsernin tuottojen syntypaikkaa selvittävien sääntöjen perusteella. Uudelleen allokoitava osuus olisi enintään 25 prosenttia 10 prosentin kannattavuustason ylittävästä voitosta. Se jakautuisi valtioille sen mukaan, kuinka paljon kustakin valtiosta katsotaan syntyneen tuloja. Verotusoikeuksien siirtymisen seurauksena olisi määritettävä, missä valtiossa kaksinkertainen verotus poistetaan. Kaksinkertaisen verotuksen poistovastuu määritettäisiin valtioiden ja lainkäyttöalueiden tasolla ja poistovastuun olisi tarkoitus kohdistua niihin valtioihin ja lainkäyttöalueisiin, joissa konsernin toiminta on ollut kaikista voitollisinta.

Keskeinen osa sopimusta olisi, että osapuolet sitoutuisivat olemaan ottamatta käyttöön sopimuksessa määriteltyjä digitaalisia veroja tai vastaavia toimenpiteitä. Lisäksi osapuolet sitoutuisivat olemaan soveltamatta sopimuksen liitteessä A erikseen lueteltuja veroja. Sitoumus koskisi kaikkia yhtiöitä, ei pelkästään uuden verotusoikeuden piiriin kuuluvia konserneja. 
Monenväliseen yleissopimukseen sisältyy määräyksiä myös keskitetystä veroilmoittamisesta ja maksamisesta sekä uuden verotusoikeuden käyttöä ja uuteen verotusoikeuteen liitännäisiä asioita koskevista oikeusvarmuusmenettelyistä.

Monenvälisen yleissopimuksen julkaistu teksti kuvaa Task Force on the Digital Economy -työryhmän (TFDE) jäsenten keskuudessa tähän mennessä saavutetun yhteisymmärryksen Amount A:n teknisestä arkkitehtuurista. Sopimustekstiä ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, eikä sopimusta ole avattu allekirjoituksille. Pieni joukko valtioita on esittänyt erilaisia näkemyksiä tiettyjen, julkaistussa tekstissä alaviittein osoitettujen määräysten osalta.

Tekstin hyväksymisen jälkeen Amount A:ta koskeva monenvälinen yleissopimus etenisi allekirjoitusvaiheeseen. Sopimuksen ensimmäinen allekirjoitustilaisuus on tarkoitus järjestää mahdollisimman pian. Kukin valtio valmistautuu omien valtiosopimuksia koskevien sääntöjensä mukaisesti. Suomen järjestelmässä toimivaltaisen ministeriön on ennen allekirjoitusvaltuuksien hankkimista pyydettävä tarvittaessa asianomaisilta viranomaisilta ja muilta tahoilta, joiden etua sopimus koskee, lausunto sopimuksesta ja sen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta. Näitä lausuntoja nyt järjestettävällä lausuntokierroksella pyydetään. Allekirjoitusvaltuuksia koskevat päätökset tehdään valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä. Sopimuksen voimaansaattaminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää ja voimaansaattamislakia.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.