Val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan mietintö julkisen talouden suunnitelmasta valmistui

Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeriön syksyn ennusteeseen Suomen talouskasvusta. Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys ja maailman konfliktien laajuus sekä korkojen taso. Epävarmuuden keskellä julkisen talouden tasapainottaminen on aiempaakin tärkeämpää.

Julkisessa taloudessa on pysyvä rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta ja julkisen talouden velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Valtiovarainministeriö arvioi julkisyhteisöjen bruttovelan osuuden BKT:sta nousevan 74,2 prosentista 81,6 prosenttiin vuodesta 2023 vuoteen 2027. Julkinen talous kohtaa myös entistä velkaantuneempana jo aiemmin olemassa olleet haasteet, kuten väestön ikääntymisen. Lisäksi kehyskaudella menoja lisäävät mm. tuki Ukrainalle ja puolustuksen strategiset hankinnat.

Valiokunta pitää välttämättömänä julkisen talouden velkaantumiskehityksen taittamista ja tukee hallituksen finanssipoliittista linjaa. Hallitus on sitoutunut vaalikauden aikana vahvistamaan julkista taloutta pysyvästi 6 mrd. euroa vuoden 2027 tasolla. Tarkoitus on sopeuttaa menoja hallituksen päätöksin nettomääräisesti noin 4 mrd. euroa ja lisäksi tavoitellaan rakennepoliittisin toimin julkisen talouden vahvistumista noin 2 mrd. eurolla. Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että hallitus on sitoutunut tarvittaessa reagoimaan korvaavilla toimenpiteillä, jos tavoitteita ei saavuteta.

Valiokunta korostaa työllisyyttä ja talouskasvua tukevien toimien tärkeyttä sekä rakenteellisten uudistusten suurta merkitystä. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimiin on ryhdytty ripeästi ja etupainotteisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan todentaa mahdollisimman nopeasti.

Tuottavuuskasvun edistämisessä hallituksen pääpaino on tutkimus- ja kehitysrahoituksen (T&K-rahoituksen) lisäämisessä, kuten parlamentaarisen yhteisymmärryksen mukaisesti säädettiin viime vaalikaudella. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-menot 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää T&K-panostuksia hyvin tärkeänä instrumenttina tulevan kasvun tukemisessa ja painottaa etenkin rahoituksen vaikuttavuuden arviointia kohteiden valinnassa tulevina vuosina.

Valiokunta painottaa myös toimia koulutustason nostamiseksi. Tehokkaita toimia tarvitaan laaja-alaisesti. Talouskasvun ja työvoiman saatavuuden edellytys on niin ikään työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto. Suomen viesti maahan opiskelemaan tuleville ja koulutetuille työhön tuleville henkilöille tulee olla myönteinen ja henkilön tervetulleeksi toivottava, jotta Suomi pystyy houkuttelemaan osaavaa henkilöstöä kansainvälisessä kilpailussa.

Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esittämään yleislinjaan, jonka mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ei tehdä toiminnan ensimmäisille vuosille merkittäviä muutoksia, indeksikorotuksia ei leikata ja tehtäviä sekä velvoitteita kevennetään lisäämisen sijaan. Valiokunta pitää hyvinvointialueiden toiminnan tehostamista, vaikuttavuuden lisäämistä ja hyvinvointialueiden muutosohjelmia ensiarvoisen tärkeinä kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja myös henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Valiokunta on erittäin huolissaan valtion taloudellisten vastuiden kasvusta ja etenkin valtion velan ja korkokulujen voimakkaasta noususta. Tästäkin näkökulmasta julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimien ripeä toteuttaminen on välttämätöntä. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että velkaantumiskehitys riippuu ratkaisevasti talouskasvun vauhdin ja julkisen velan koron erotuksesta. Kun velan korkotaso määräytyy pitkälti kansainvälisen korkotason perusteella, korostaa myös tämä edellä mainittujen tuottavuutta ja talouden kasvua edistävien toimien tärkeää merkitystä.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2023 vp.

Lähde: eduskunnan tiedote.