Vapun vaikutus työsuhteessa

Työaikalainsäädännössä vappuaatosta ei ole erityissäännöksiä. Myöskään työehtosopimuksissa vappuaatosta ei yleensä ole mitään kirjauksia. Joillakin työpaikoilla on kuitenkin käytäntöjä, jotka mahdollistavat, joko liukuman puitteissa tai muuten normaalia lyhyemmän työpäivän tekemisen vappuaattona.

Kun vappuaatto on tänä vuonna sunnuntai, pitää työn tekemiseen silloin olla ne edellytykset, jotka sunnuntaityö kussakin tilanteessa vaatii. Käytännössä edellytyksenä on sunnuntaityöstä sopiminen työsopimuksessa, työn luonne tai työntekijän suostumus.

Tunti- tai suorituspalkkainen työntekijä saa palkkansa tekemänsä työajan mukaan. Vappuaaton osalta tähän ei normaalisti ole mitään täydentäviä sääntöjä tai määräyksiä. Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa.

Vuosilomalaissa ei ole mitään erityisääntelyä vappuaaton osalta. Sitä ei yleensä ole myöskään työehtosopimuksissa.

Vapunpäivän järjestämisestä vapaapäiväksi eräissä tapauksissa on laki vuodelta 1944. Sen pääsisältö on se, että vapunpäivä käyttäytyy työn tekemisen ja palkkauksen osalta kuten sunnuntai. Työaikalain periaatteet työn tekemisestä sunnuntaina on käsitelty edellä.

Ilman erityistä määräystä tunti- tai urakkapalkkaisen työntekijän ansio jäisi työpäivälle sattuvan arkipyhän johdosta normaalia pienemmäksi. Näin ei yleensä tapahdu vapunpäivän takia, koska yleinen työehtosopimusmääräys on arkipyhäkorvauksen maksaminen tuolta päivältä. Arkipyhäkorvausta koskevien työehtosopimusmääräysten yksityiskohdissa on alakohtaisia eroja. Kuukausipalkkainen työntekijä saa kuukausipalkkansa normaalisti huolimatta arkipyhästä. Työehtosopimuksissa on lisäksi yleensä määräys, että työpäivälle sattuva vapunpäivä lyhentää kyseisen viikon työaikaa.

Vuosiloman kertymää laskettaessa työstä vapaa vapunpäivä ei ole työpäivä eikä siihen rinnastettava päivä. Vuosilomaa pidettäessä vapunpäivä ei ole lomapäivä, koska se ei ole vuosilomalain mukainen arkipäivä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.