Vastaamo-keissille ei näy vielä loppua

Turkulainen Lakiasiaintoimisto Pajula & Co Oy alkoi saada loppukesästä 2023 yhteydenottoja Vastaamon tietomurron uhreilta. Viesti oli kaikilla sama, kertoo yrityksen omistaja Paula Pajula.

– Jokainen heistä oli tilanteessa täysin jumissa, eivätkä he tienneet miten edetä. Osa uhreista oli tehnyt rikosilmoituksen, osa taas ei. He, jotka eivät olleet tehneet rikosilmoitusta ajoissa, olivat pudonneet syyttäjien päätöksellä pois rikosprosessista. Tilanteen vakavuutta lisäsi se, että suuri osa uhreista oli vakavasti sairaita, eikä heillä ollut itsenäistä kykyä etsiä tietoa, miten hakea korvauksia rikoksen vastaajalta.

Pajula ja hänen kollegansa Jenni Raiskio totesivat, että eri viranomaissivuilla oli toisistaan poikkeavia ohjeistuksia ja ne olivat maallikolle vaikeaselkoista tekstiä. Ei myöskään ollut saatavilla kokonaisvaltaista ohjeistusta siitä, miten uhrin tulisi toimia vaatiakseen korvauksia.

Rikoksen uhrit olivat saaneet erisisältöisiä ohjeita myös yksittäisiltä poliiseilta tai rikosuhripäivystyksen toimijoilta. Lukuisia uhreja oli ohjeistettu esimerkiksi olemaan tekemättä rikosilmoitusta tai odottamaan poliisin yhteydenottoa.

– Viimeksi mainittuja ohjeita noudattaneet uhrit olivat pudonneet pois rikosprosessista, sillä syyttäjät olivat tehneet jutun laadusta johtuen päätöksen, että asianosaiseksi rikosprosessissa tuli vain rikosilmoituksen tehnyt uhri siitä huolimatta, että henkilö oli virallisen syytteen alaisen rikoksen uhri ja poliisilla oli tiedossa kaikkien uhrien henkilöllisyydet. Esitutkinnan suorittaneilla poliiseilla ei puolestaan ollut uhrien huomattavan määrän vuoksi resursseja ottaa yhteyttä niihin henkilöihin, jotka eivät olleet tehneet omatoimisesti asiassa rikosilmoitusta.

Niinpä juristikaksikko päätti perustaa Vastaamon tietomurtojutun uhreille oman, vastaamonuhrit.fi-nimisen nettisivuston. He kokosivat sinne mahdollisimman helposti ymmärrettävää tietoa siitä, mitä uhrien tulisi tehdä saadakseen korvauksia, mihin korvauksiin heillä olisi oikeus ja minkälaisen todistelun esittämistä eri korvaukset edellyttäisivät. Sivuston julkaisemisen jälkeen toimisto sai valtavan määrän yhteydenottoja. Näiden yhteydenottojen pääasiallinen sisältö oli se, että uhrit kokivat tulleensa jätetyksi yksin ja he pelkäsivät ottaa yhteyttä juristeihin suurten asianajopalkkioiden pelossa.

– Teimme päätöksen, etteivät toimistomme juristien palvelut maksa Vastaamon tietomurtojutun uhreille mitään, ei edes vakuutuksen omavastuuosuutta. Riski siitä, ettemme saisi palkkaa tekemästämme työstä esimerkiksi tilanteessa, jossa syytteet hylättäisiin, muuttui merkityksettömäksi, koska pystyisimme auttamaan niin monia ihmisiä, Pajula kertoo.

Hevan korvaussuositukset eivät sovellu tapaukseen

Pajula ja Raiskio huomasivat pian, ettei voimassa oleva lainsäädäntö ole suunniteltu tämänkaltaisten juttujen käsittelyyn. Asianomistajien suuresta määrästä johtuen he ovatkin joutuneet kehittämään oman prosessinsa lähes jokaiseen vaiheeseen asiassa.

– Kun käräjäoikeus ilmoitti 18.10.2023 tapahtuneiden syytteiden nostamisen jälkeen, että oikeuskäsittely alkaisi jo marraskuussa 2023, meillä oli jo 1 500 asiakasta. Meille tuli kova kiire saada sadoilta asiakkailtamme nopeasti todistusaineistoa, jonka toimittamisesta vastasivat itsekin kiireiset lääkärit ja terapeutit. Lisäksi meidän piti saada vahingonkorvausvaatimukset vireille käräjäoikeuden tuomion antamiseen mennessä. Muutoin asiakkaittemme vuonna 2020 tapahtuneisiin rikoksiin perustuvat korvausvaatimukset olisivat saattaneet vanhentua, sillä emme vielä tienneet aiotaanko tuomiosta valittaa.

Juristikaksikko myös laati kärsimyskorvauksista oman taulukkonsa sen perusteella, minkälaisen tiedon levittämisellä uhreja oli kiristetty ja minkälaista tietoa uhreista oli levitetty rikollisten käyttämään TOR-verkkoon.

– Tämä on edellyttänyt meiltä tuhansien sivujen verran asiakkaiden vuodettujen tietojen lukemista. Asianmukaisten korvaussuositusten määrittämisessä meillä oli apuna kaksi vahingonkorvausalan huippuasiantuntijaa: velvoiteoikeuden emeritusprofessori Juha Karhu, sekä kärsimyskorvauksista väitöskirjansa tehnyt professori Mika Viljanen. Molemmat professorit totesivat, että rikokset ovat olleet uhreja kohtaan niin poikkeuksellisen törkeitä, etteivät Hevan korvaussuositukset sovellu tähän juttuun.

Kehitteillä oma korvaustenhakuprosessi

Käräjäoikeus erotti kaikkien asianomistajien korvausvaatimukset käsiteltäviksi omina siviiliasioinaan ja vastaaja kiisti kaikki korvausvaatimukset. Niinpä Pajula ja Raiskio ymmärsivät, että ainoa järkevä tapa käsitellä tuhansien rikosten uhrien korvausvaatimukset oli saada sovittua korvaukset vastaajan kanssa.

– Edes meidän elinaikamme ei olisi riittänyt asiakkaiden erillisiin siviiliprosesseissa käsiteltäviin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin. Halusimme myös välttää sitä, että salassa pidettävät potilastiedot olisi toimitettava oikeuteen ja erityisesti potilastietojen levittämisestä syytetylle Kivimäelle. Niinpä kehitimme oman sovintomenettelyn: esittelemme vahingonkorvausvaatimukset ja niiden perusteena olevan aineiston Kivimäen puolustajille suullisesti, jotta asiakkaamme voivat olla ehdottoman varmoja siitä, etteivät heidän potilastietonsa leviä uudelleen mihinkään. Sovintoja on solmittu jo noin 2 600 asiakkaan jutuissa.

Pajula ja Raiskio ovat päättäneet hoitaa kaikkien halukkaiden asiakkaidensa vahingonkorvausprosessit loppuun saakka. Niinpä heidän lakiasiaintoimistonsa juristit laativat asiakkaiden puolesta myös korvaushakemukset Valtiokonttoriin. Asian nopeaa etenemistä auttaa yhteistyö Valtiokonttorin kanssa. 

– Olemme kehittämässä yhdessä Valtiokonttorin kanssa tätä juttua varten omaa korvausten hakuprosessia, joka helpottaa sekä meidän että Valtiokonttorin virkamiesten työtä. Valtiokonttoriin tulee vuosittain noin 5 000 rikosvahinkokorvaushakemusta ja nyt kysymyksessä olevassa jutussa on jo tällä hetkellä yli 6 000 korvausvaatimuksia oikeudessa esittänyttä uhria ja määrä lisääntyy koko ajan.

Hyvä yhteistyö edistänyt asian käsittelyä

Syyttäjälaitos on lähettänyt 15.4.2024 annetun käräjäoikeuden tuomion jälkeen vielä 9 600 rikosprosessista pois jääneelle Vastaamon tietomurtojutun uhrille esitutkinnan rajoittamispäätöksen.

– Myös heillä on yhtäläinen oikeus vaatia korvauksia Vastaamon tietomurtojutussa kuin jo päättyneessä rikosjutussa mukana olleilla uhreilla, juristit toteavat.

Koska prosessilainsäädäntö ei mahdollista henkilöllisyyden määräämistä salaiseksi siviiliasiassa, nostaa juristikaksikko vahingonkorvausvaatimusten lisäksi rikossyytteet rikosprosessista pois pudonneisiin uhreihin kohdistuneista rikoksista.

– Tarkoituksenamme on kuitenkin käsitellä myös heidän vahingonkorvausvaatimuksensa kehittämämme sovintomenettelyn kautta ilman erillisiä oikeudenkäyntejä. Olemme nostaneet Kivimäkeä vastaan jo kymmeniä syytteitä, ja niitä tulee olemaan lähiviikkojen kuluessa satoja.

Pajula ja Raiskio haluavat kiittää erityisesti keskusrikospoliisia, syyttäjälaitosta sekä Valtiokonttoria sujuvasta yhteistyöstä. Tämä juttu on opettanut heidän mukaansa eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden eri prosessien sujuvoittamiseksi.

Uhrit ovat olleet helpottuneita kuullessaan, että heidän ei tarvitse olla enää mukana mahdollisesti vuosia jatkuvassa rikosprosessissa. Tuhansien kiitollisten ihmisten kauniit sanat ja erityisesti tunne siitä, että voi auttaa omalla työllään monia ihmisiä on antanut juristikaksikolle voimia jaksaa pitkiä työpäiviä.

– Olemme etuoikeutetussa asemassa koska saamme tehdä sitä mitä juristin kuuluukin tehdä: auttaa ihmisiä saamaan oikeutta.