Vastoin kilpailukieltosopimusta tehty sopimus
Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistu turvaamistoimenpiteen ja siihen liitetyn uhkasakon käyttämisen mahdollisuus silloin, kun työntekijä vastoin kilpailukieltosopimusta tekee uuden työ- tai muun sopimuksen. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä toimitusjohtajasopimus.
Korkeimman oikeuden ratkaisu 2023:83
A:n työsopimuksessa oli kilpailukieltoehto. A oli irtisanonut työsopimuksensa ja irtisanomisajan päättymisen jälkeen aloittanut välittömästi toisen yhtiön palveluksessa. A:n entinen työnantaja B Oy vaati oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla, että A:ta kielletään sakon uhalla toimimasta toisen yhtiön palveluksessa.
Korkein oikeus katsoi, että B Oy:llä oli A:ta vastaan sellainen oikeus, joka voitiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdissa tarkoitetulla ratkaisulla. Turvaamistointa koskevan vaatimuksen tutkimiselle ei siten ollut estettä. (Ään.)
Mistä tässä on kysymys
Ratkaisussa on kysymys siitä, voidaanko turvaamistoimella ja siihen liitetyllä uhkasakolla estää kilpailukieltosopimuksen rikkominen ratkaisuselostuksessa kuvatulla tavalla. Tässä katsottiin, että voidaan.
Kuinka lopputulokseen päädyttiin
Ratkaisun lopputulos edellytti kannan ottamista siihen, voidaanko yleisessä tuomioistuimessa nostaa kanne, jossa vaaditaan kilpailukieltosopimuksen vastaisesti tehdyn (toimitusjohtaja)sopimuksen kieltämistä. Tässä katsottiin, että tuollainen sopimus voidaan oikeuden päätöksellä kieltää.
Tällainen kieltomahdollisuus ei käy ilmi työsopimuslain tekstistä eikä sen perusteluista. Työsopimuslaissa kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraamuksiksi on mainittu vahingonkorvaus tai sopimussakko. Korkein oikeus katsoi kilpailukieltosopimuksen vastaisen sopimuksen kieltämisen mahdollisuuden perustuvan sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin.
Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos katsoi, että mahdollisia seuraamuksia ovat vain työsopimuslaissa mainitut vahingonkorvaus tai sopimussakko ja tällöin turvaamistoimi ei ole mahdollinen.
Korkeimman oikeuden ratkaisun merkitys käytännössä
Ratkaisu merkitsee sitä, että hakemalla turvaamistointa ja sakon uhkaa, voidaan kilpailukieltosopimusta rikkoneelle työntekijälle asettaa nopeassa menettelyssä sellainen uhkasakko, joka käytännössä pakottaa kilpailukieltosopimuksen vastaisesta työ- tai muusta sopimuksesta luopumiseen. Sellaiselle oikeudenkäynnille, jossa varsinainen kieltotuomio annettaisiin, ei siis käytännössä jää tarvetta.
**
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.
Työsuhdetiedon parhaat sisällöt henkilöstöjohtamisen ja työoikeuden ammattilaisille
Alma Talent Työsuhdetieto -sisältökokonaisuutta tuottavat työsuhdeasioiden ja työoikeuden parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Harri Hietala ja Keijo Kaivanto
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.