Vastuu pa­lo­va­roit­ti­mis­ta esitetään siirrettäväksi asukkaalta rakennuksen omistajalle

Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden muutosten tavoitteena on sääntelyn selkeyttäminen ja velvoitteiden nykyistä parempi toteutuminen. Ehdotetun lakimuutoksen vaikutukset kohdistuisivat erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Lausuntokierroksella palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteen muutosta kannatettiin laajasti.

Pelastuslaitos hälytetään vuosittain 3 000 asuinrakennuksessa syttyneeseen tulipaloon. Pelastustoimen onnettomuustilastojen mukaan lähes joka toisessa tapauksessa asunnossa ei ole ollut toimivaa palovaroitinta. Arvioiden mukaan palovaroitin puuttuu noin 20 prosentissa kaikista asunnoista.  

•    Pelastuslakiin lisättäisiin säännökset siviilivalmiusneuvottelukunnasta.

•    Pelastuslaitoksen valvontatehtävää koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin ja lakiin lisättäisiin uusi säännös, jossa säädettäisiin rakennushankkeen aikana tehtävien pelastusviranomaisten tarkastusten edellytyksistä.

•    Sääntelyä, joka koskee sopimuspalokuntien asemaa pelastuspalvelujen tuottajana, muutettaisiin hyvinvointialuelainsäädännön edellyttämällä tavalla.

•    Pelastustoiminnan tilannekuvatoimintaa koskevia säännöksiä täsmennettäisiin.

•    Pelastuslakiin lisättäisiin pelastustoiminnan yhteistyöalueella tapahtuvaa pelastustoiminnan johtamista, avun antoa ja yhteistoiminnan suunnittelua koskevat säännökset. 

•    Sisäministeriön pelastusviranomaisen tehtäviä pelastustoiminnan valtakunnallisessa johtamisessa täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. Lisäksi sääntelyä valtion osallistumista pelastustoimessa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen täydennettäisiin.

•    Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksia selkeytettäisiin siten, että toimivaltuuksia voitaisiin käyttää myös ilmeisen onnettomuusuhan aikana.

•    Pelastuslain mukaisia tiedonsaantioikeuksia, rekisterisäännöksiä, määritelmiä ym. täsmennettäisiin ja täydennettäisiin, sekä pelastustoimen kustannusten korvaamista koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin.

•    Pelastusopistosta annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös, jonka mukaan Pelastusopisto voisi päättää toisessa EU- tai ETA-valtiossa hankitun ammattipätevyyden kelpoisuudesta toimia pelastustoimen virassa tai tehtävässä, nuohoojana tai hätäkeskuspäivystäjänä.

Ehdotetut muutokset tulisivat pääosin voimaan 1.1.2024. Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuun muutoksille esitetään kuitenkin kahden vuoden siirtymäaikaa, jotta rakennuksen omistajat voivat suunnitella, miten asiat käytännössä järjestettäisiin kussakin rakennuksessa.

Lisätietoja pelastuslain uudistamishankkeesta.

Lähde: sisäministeriön tiedote.