Vastuullisuus noussut osaksi strategiaa ja palkitsemista valtio-omisteisissa yhtiöissä – nyt työtä teettävät bio­di­ver­si­teet­ti ja regulaatio

Omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä vuodelta 2020 valtio-omistaja on esittänyt erilaisia vastuullisuusvaatimuksia yhtiöille.

”Valtio on vaativa omistaja vastuullisuuden näkökulmasta. Kokonaiskuvan muodostamiseksi meille on tärkeä seurata koko yhtiöomaisuuden tasolla, miten valtio-omistajan eri odotuksiin on vastattu”, sanoo neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, joka vastaa vastuullisuuden kehittämisestä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla.

Valtiolla oli vuoden 2022 päättyessä omistuksia yhteensä 69 yhtiössä, joiden arvo oli noin 41 miljardia euroa.

Vastuullisuusanalyysiä tehdään jatkuvasti myös yhtiökohtaisesti osana omistajastrategista työtä. Silloin huomio on ennen kaikkea siinä, miten vastuullisuustekijät vaikuttavat kyseisen yhtiön arvonluontiin, koska valtio-omistajan tavoitteena on kasvattaa salkkuyhtiöiden omistaja-arvoa.

”Omistajaohjauksessa vastuullisuusasiat on integroitu omistajastrategiseen työhön, ja olemme jo pitkään edellyttäneet yhtiöiltä vastuullisuuden kytkemistä strategioiden ytimeen. Tästä näkökulmasta yhtiöt ovat kehittyneet viime vuosina hyvään suuntaan, ja vastuullisuutta johdetaan yhä systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin”, sanoo neuvotteleva virkamies Sinikka Mustakari valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.

Valtio-omistajan tavoitteena on, että hallitusten kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen. Vuonna 2022 naisten osuus hallitusjäsenistä oli 47 (47 prosenttia vuonna 2021) prosenttia. Valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajista 22 (14) prosenttia oli naisia.

Yksi keskeinen työkalu vastuullisuuden jalkauttamisessa valtionyhtiöihin on, että valtio-omistaja odottaa yhtiöiltä yritysvastuun integroimista palkitsemiseen. Valtio-omisteisista yhtiöistä 83 prosentilla oli vuonna 2022 vastuullisuus mukana palkitsemisjärjestelmissä. Keskimäärin vastuullisuustavoitteen tai -tavoitteiden osuus oli 29 prosenttia lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa.

Valtio-omisteisilta yhtiöiltä odotetaan kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, samoin kuin tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035.

”Yhtiöiden kyky kehittää liiketoimintamallejaan kestäväksi on erittäin tärkeää valtion yhtiö-omistusten arvonluonnin ja säilyttämisen kannalta. Jotta pystymme arvioimaan tätä salkkutasolla, keräsimme ja analysoimme myös eteenpäin katsovaa dataa”, neuvotteleva virkamies Mustakari sanoo.

Yhtiöomistussalkun ilmastoriskin arvioimiseksi analysoitiin, miten valtion yhtiöomistusten arvo suhteutuu yhtiöiden hiilineutraaliustavoitteisiin. Ne valtionyhtiöt, joilla on tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, muodostavat 82 prosenttia eli 27,0 miljardia euroa valtion yhtiö-omistuksen arvosta.

Vuonna 2022 yhtiöistä 10 prosenttia oli asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (Science-Based Targets, SBT).

”Tämä on lukema, jonka mieluusti näkisimme kasvavan lähivuosina. Tieteeseen perustuvat tavoitteet ovat nousemassa ilmastotyön standardiksi, ja ne voivat muodostua kynnyskysymykseksi rahoittajien tai asiakkaiden suunnalta”, neuvotteleva virkamies Sillander toteaa.

Valtio-omistaja seuraa säännöllisesti yhtiösalkun kokonaispäästöjä. Vuonna 2022 päästöistä raportoi 73 (62) prosenttia valtionomisteisista yhtiöistä. Näiden yhtiöiden hiilijalanjälki oli 48 (126) miljoonaa tonnia CO2e vuonna 2022 valtion omistusosuuden perusteella laskettuna. Muutosta selittää se, ettei vuoden 2022 laskelmissa ollut enää mukana Fortumin aiemman tytäryhtiön Uniperin päästöjä.

Vuonna 2022 kaikkiaan 23 prosenttia valtio-omisteisista yhtiöistä ilmoitti asettaneensa biodiversiteettitavoitteita. Niissä korostuu vaikutusten tunnistaminen ja negatiivisten vaikutusten vähentäminen. Yhtiöillä on lisäksi tavoitteita ennallistamiseen liittyen. Tavoitteet ovat pääasiallisesti laadullisia pitkän aikavälin tavoitteita.

”Yritystoiminnan riippuvuus luonnonvaroista ja luontokadon ehkäiseminen on selvästi nouseva teema, joka on kyllä tunnistettu yhtiöissä. Asian haltuunotossa ollaan kuitenkin vielä alkumatkalla, ja tämä tulee vaatimaan yhtiöiltä paljon perehtymistä ja työtä lähivuosina”, neuvotteleva virkamies Sillander sanoo. 

Tällä hetkellä suomalaisyrityksiä haastaa myös valmistautuminen uuteen EU:n kestävyysraportointidirektiiviin. Se edellyttää kasvavalta yritysjoukolta uudenlaista yhtenäistä ja varmennettujen vastuullisuustietojen raportointia osana hallituksen toimintakertomusta.

Valtion yhtiösalkun vastuullisuustietoja on julkaistu hallituksen vuosikertomuksen liitteessä 4, jossa kerrotaan valtion yhtiöomistuksesta. Raportissa kuvataan myös omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja yhtiöomistuksen taloudellista tulosta vuodelta 2022.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.