Vesiensuojelun te­hos­ta­mis­oh­jel­ma: Kipsi-hanke eteni lupaavasti, maa- ja metsätalouden ve­sien­hal­lin­taan vauhtia

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on rahoitettu eniten vesistökunnostuksia ja vesistökunnostusverkostojen osaamisen tukemista (21,7 miljoonaa euroa) sekä maa- ja metsätalouden toimia (20 miljoonaa euroa). Maa- ja metsätalouden vesistökuormitukseen- ja vesienhallintaan liittyvistä toimista noin puolet edistää myös Saaristomeriohjelman toteuttamista.

Kipsikäsittelyillä on vähennetty fosforipäästöjä Saaristomereen noin 32 tonnia vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätöksiä ilmaisen kipsin toimittamisesta ja levittämisestä tehtiin lähes tuhannelle maanomistajalle ja 38 000 hehtaarille peltoa vuonna 2022, mistä ehdittiin levittää 21 400 hehtaaria. Peltojen kipsikäsittely laajeni Euroopan Unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tuella Saaristomeren valuma-alueelta koko rannikkoalueelle niin, että tukikelpoisia alueita oli Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. 

Ohjelman aikana kipsihakemuksia on hyväksytty noin 57 000 hehtaarille kappaletta ja kipsiä on levitetty yhteensä noin 39 000 hehtaarille vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on yhteensä 100 000 hehtaarin peltolevitysala vuoden 2025 loppuun mennessä.

”Suurin kiinnostus kipsinlevitykseen oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa, kun hakemusten määrä suhteutetaan kipsin levitykseen soveltuvaan peltopinta-alaan. Saaristomeren valuma-alueen ja Länsi-Uudenmaan hakuinto jäi toivottua alhaisemmaksi, mistä huolimatta kipsihaku oli huikea menestys”, Antton Keto sanoo.

Ohjelmassa käynnistettiin neljä pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu- ja vesienhallintatoimia. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistettiin myös vesienhallinnan hankeavustuksilla. Vuonna 2022 ohjelman rahoituksella toimi 28 hanketta, joista yhdeksän käynnistyi vuonna 2022.

Hankkeissa tehdään laaja-alaista yhteistyötä muun muassa maanomistajien ja kuntien kanssa sekä edistetään valuma-aluekohtaista suunnittelua ja toimenpiteiden toteutusta.

Ohjelman Valumavesi-tutkimushanke jatkoi tiedon tuottamista maatalouden luonnonmukaisesta vesienhallinnasta. Alustavien tulosten perusteella kaksitasouomat auttavat hallitsemaan niin maa- kuin metsätalouden kuormitusta. Lisäksi kaksitasouomilla pystytään vähentämään peltojen tulvimista ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Hanke julkaisi ohjeistuksen kaksitasouomien suunnitteluun, mitoitukseen, rakentamiseen ja hoitoon.

MAAMERI-tutkimushanke päättyi vuonna 2022. Hankkeeseen osallistui 60 tutkijaa. Uusia havaintoja kerättiin tuhansia, joiden avulla tuotettiin tarkempaa tietoa Saaristomeren sisäisestä kuormituksesta, rehevöitymisen vaikutuksista Saaristomeren ekosysteemiin sekä siitä, miten fosfori kulkeutuu rannikolta avomerelle. Hankkeessa tuotettuja uusia malli- ja seurantamenetelmiä tarvitaan Saaristomeriohjelman toimeenpanossa.

Ohjelmassa tutkittiin myös kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen vaikutuksia viljelyyn ja vesiensuojeluun. Kaikilla tutkituilla alueilla vesistöön päätyvä kuormitus on vähentynyt, ja osalla rakennekalkituilla alueilla on havaittu myös myönteisiä satovaikutuksia. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelman avustuksilla on pystytty vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen pitää huolta lähivesistä. Valtion osarahoitus on mahdollistanut lähivesiin panostamisen.

Hankehakemusten määrät ovat olleet erittäin korkeita koko ohjelman ajan. Vuonna 2022 ohjelma myönsi avustusta 188 vesistökunnostushankkeelle, joihin osallistuu noin 400 tahoa. Kaksi kolmasosaa hankkeista on toteuttanut konkreettisia kunnostuksia, ja lisäksi hankkeissa on tehty kunnostussuunnitelmia ja tutkimusta sekä edistetty toimijoiden verkostoitumista ja neuvontaa.

”Ohjelman tarjoama rahoitus ja tuki toimijoiden verkostoitumiseen sekä koulutukseen on lisännyt hankeaktiivisuutta, kannustanut toimijoita suunnittelemaan yhdessä suurempia hankekokonaisuuksia sekä lisännyt kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto sanoo.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma teetti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa selvityksen hulevesien hallinta- ja käsittelymenetelmistä. Selvitys perustui uusimpaan tutkimustietoon siitä, että hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön. Uusi selvitys antaa ohjeita siitä, miten hulevesien likaantumista voidaan hillitä ja miten likaantuneita hulevesiä voidaan käsitellä paremmin.

Ohjelmassa käynnistyi viime vuonna 12 uutta hanketta, joilla vähennetään päästöjä kaupunkivesiin. Kaikkiaan käynnissä on 26 hanketta, joissa on mukana 55 yritystä. Hankkeissa on tutkittu, otettu käyttöön tai luotu käyttöönottopotentiaali lähes 90 menetelmälle, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan tulevaisuudessa tehokkaasti vähentää.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.