Vesihuoltolain uudistuksella estetään ve­si­huol­to­lai­tos­ten yksityistäminen

Vesihuoltolain (119/2001) uudistuksesta on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua. Osana vesihuoltolain uudistamista maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee parhaillaan lainsäädäntöratkaisua eduskunnan päätöksen mukaisesti Vesi on meidän -kansalaisaloitteen toimeenpanemiseksi.

Hallitus on varmistamassa vesihuollon omistuksen ja määräysvallan säilymisen kunnilla eduskunnan edellyttämällä tavalla. Samalla esitetty ratkaisu turvaa kunnille perustuslain mukaiseen itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran. 

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah huomauttaa, että voimassa oleva vesihuoltolaki ei aseta mitään rajoituksia yksityiselle omistukselle ja määräysvallalle. 

”Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa julkisen omistajuuden ja määräysvallan vaatimukset ovat huomattava tiukennus nykytilanteeseen, jossa yksityisen omistuksen rajoituksia ei ole lainkaan. Olemme esittämässä lakiin uutta sääntelyä, jolla estetään vesihuollon yksityistäminen ja pidetään vesihuolto julkisessa määräysvallassa”, ministeri Sari Essayah sanoo.

Määräysvallalla tarkoitetaan kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n mukaista määräysvaltaa. Osakeyhtiömuotoisessa vesihuoltolaitoksessa tämä tarkoittaa tyypillisesti yli 50 % osakkeiden omistusta. Esitettyä sääntelyä vahvempi kuntien omaisuuteen ja itsehallintoon puuttuminen olisi perustuslain näkökulmasta vaikeaa. Tämän on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntakin mietinnössään todennut kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Seuraavaksi ministeriö käy lausuntopalautteen huolellisesti läpi ja tekee tarvittavat muutokset hallituksen esitykseen. Lopullinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä. Lausunnoilla ollutta lainsäädäntöehdotusta lisäarvioidaan myös perustuslain näkökulmasta, ja tästä tilataan lisäselvitys.

Yksityinen vähemmistöomistus vesihuollossa ei voi johtaa yksityisten omistajien vesihuoltomaksujen riistoon. Vesihuoltolaki edellyttää, että asiakkailta kerättävillä maksuilla tulee kattaa vesihuoltopalvelujen kustannukset mukaan lukien ylläpito ja korjaus. Lisäksi maksujen on oltava kohtuulliset ja tasapuoliset. Vasta näiden ehtojen täyttyessä maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.

Ulkomaisten sijoittajien vesihuollon yrityskauppoja voidaan myös rajoittaa. Tästä säädetään laissa ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta, jonka mukaan yritysostolle voidaan asettaa välttämättömiä ehtoja tai se voidaan evätä erittäin tärkeän kansallisen edun turvaamiseksi.

Lakiluonnos sisältää myös muita tärkeitä uudistuksia, joilla edistetään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta, vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja niiden määräytymisen perusteiden läpinäkyvyyttä. Uudistus on tarpeen vesihuoltopalvelujen turvaamiseksi.

Lisätietoja vesihuoltolain uudistuksesta maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Vesihuoltolain lausuntokierros päättyi 30.9.2024. Ennen lausuntokierrosta maa- ja metsätalousministeriö selvitti yhteistyössä oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa laajasti erilaisia vaihtoehtoja kansalaisaloitteen toteuttamiseksi eduskunnan edellyttämällä tavalla. Lisäksi on teetetty lainopillinen selvitys perustuslain asettamista reunaehdoista sääntelyratkaisulle.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.