VM: Hy­vin­voin­tia­luei­den rahoituksen siirtymävaiheen epävarmuudet poistuvat ensimmäisten vuosien jälkeen

Hyvinvointialueiden rahoitus koko maan tasolla vuonna 2023 pohjautuu kunnilta siirtyviin vuoden 2022 nettokustannuksiin. Tätä rahoituspohjaa korotetaan hyvinvointialueindeksillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon arvioidulla palvelutarpeen kasvulla. Lisäksi rahoitusta korottavat hyvinvointialueiden uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät. 

Kun hyvinvointialueet aloittavat varsinaisen toiminnan, kuntien tilinpäätöksiä vuodelta 2022 ei ole kuitenkaan vielä käytettävissä. Siksi hyvinvointialueiden rahoitus vuonna 2023 pohjautuu kuntien vuoden 2022 talousarvioihin. Rahoitusta tarkistetaan kuntien tilinpäätöstietojen valmistuttua ja korjataan jälkikäteen vastaamaan tilinpäätösten mukaisia kustannuksia vuodelta 2022. 

Kaikki hyvinvointialueet saavat vuonna 2023 rahoitusta enemmän kuin niille on siirtymässä alueen kunnilta nettokustannuksia vuoden 2022 lopussa. Keskimäärin rahoitus on vuonna 2023 asukasta kohden noin 233 euroa korkeampi kuin vuoden 2022 tasolla. 

Tiedot todellisista hyvinvointialueille siirtyneistä kustannuksista täsmentyvät, kun kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2022 valmistuvat. Hyvinvointialuekohtaista vuoden 2023 rahoitusta korjataan siksi jälkikäteen alueittain määriteltävällä kertaluonteisella lisäyksellä tai vähennyksellä. Kertakorvaus maksetaan vuoden 2024 alussa, mutta lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kertakorvaus katsotaan osaksi vuoden 2023 hyvinvointialueiden kirjanpitoa.

Alustava arvio vuoden 2024 alussa maksettavan kertakorvauksen suuruudesta on tiedossa keväällä 2023. Sen lopullinen euromäärä vahvistuu syyskaudella 2023, kun viimeisetkin tilinpäätöstiedot ovat saatavilla ja kertakorvauksesta vähennettävä mahdollinen vuoden 2023 lisärahoitus on selvillä. Lopulliset hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset huomioidaan myös pysyvästi koko maan tason laskennallisessa rahoituksessa vuodesta 2024 alkaen.

Hyvinvointialueittainen laskennallinen rahoitus perustuu pääosin tarveperusteiseen, THL:n tutkimukseen perustuvaan rahoitusmalliin. Siirtymää hyvinvointialueen kuntien vuoden 2022 nettokustannuksista laskennalliseen rahoitusmalliin pehmentää portaittainen siirtymätasaus vuodesta 2023 alkaen. 

Vuonna 2023 rahoitusmallin vaikutukset tasoitetaan siirtymätasauksella vielä kokonaisuudessaan. Toisin sanoen hyvinvointialueen rahoituksessa huomioidaan siirtymätasauksena alueen vuoden 2022 tasolla määritellyn laskennallisen rahoituksen ja siirtyvien kustannusten erotus kokonaan. Vuoden 2023 siirtymätasaus myös päivitetään takautuvasti vastaamaan kuntien tilinpäätöksistä ilmeneviä vuoden 2022 toteutuneita kustannuksia, kun todelliset kustannukset ovat tiedossa. 

Siirtymätasaus on portaittainen.  Siirtymäkausi kestää seitsemän vuotta, jonka jälkeen porrastettu siirtymätasaus jää pysyväksi. 

Hyvinvointialueiden rahoitus täsmäytetään aina jälkikäteen koko maan tasolla toteutuneisiin hyvinvointialueiden kustannuksiin, niin että kunkin vuoden rahoituksen pohjana toimivat hyvinvointialueiden edellisistä tilinpäätöksistä ilmenevät todelliset koko maan nettokustannukset. 

Kun hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätöstiedot ovat saatavilla, vuoden 2023 rahoitusta verrataan toteutuneisiin kustannuksiin ja erotus korotettuna hyvinvointialueindeksin mukaisella hintakehityksellä lisätään vuoden 2025 rahoitukseen. Näin varmistetaan, ettei laskennallinen rahoitus erkaannu todellisista kustannuksista. 

Hyvinvointialueen taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Käytännössä yksittäinen taloussuunnitelman vuosi voi olla alijäämäinen, kunhan kolmen vuoden ajanjakson muina vuosina kertyy vähintään sama määrä ylijäämää. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden vaikutukset toteutuvat tavallisesti pidemmällä aikavälillä, minkä vuoksi hyvinvointialueen tulee kuitenkin pyrkiä välttämään suuria alijäämiä yksittäisenä vuotena.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus ottaa maksuvalmiutensa turvaamiseksi lyhytaikaista lainaa esimerkiksi luottolaitoksilta. Lyhytaikainen laina hyvinvointialueen taseessa vaikuttaa kuitenkin hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. 

Hyvinvointialueilla on myös oikeus saada valtiolta lisärahoitusta, jos yksittäisen alueen rahoitus ei muutoin riitä palveluiden tuottamiseen tavalla, joka turvaa asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet. 

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.