VM: Kasvu on käynnistymässä, mutta julkinen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä

Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja loppuvuotta kohden kasvun odotetaan vahvistuvan. Vuoden 2024 aikana bruttokansantuote (bkt) ei kuitenkaan vuositasolla kasva. Vuonna 2025 bkt:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaatio hidastuu ja korot alenevat. Investoinnit kasvavat, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät. Hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi nostavat hintoja, vähentävät kotimaista kysyntää ja hidastavat talouden kasvua vuosina 2025 ja 2026.

”Kasvu on käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet. Maailmankauppa on toipumassa, ja Suomen vienti kasvaa sen myötä. Kasvua tukee Suomen hyvä kustannuskilpailukyky. Tänä vuonna vienti kuitenkin vielä vähenee, osin alkuvuoden lakkojen seurauksena. 

Yksityinen kulutus on kasvanut hintojen ja korkojen noususta huolimatta. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa nopeasti, kun korot laskevat, työllisyystilanne paranee ja kuluttajien luottamus talouteen kohenee, vaikka hallituksen sopeutustoimet heikentävät reaalitulojen kasvua.

Inflaatio on hidastunut selvästi, ja enää vain palveluiden ja omistusasumisen hinnat nousevat. Arvonlisäveron korotus nostaa hintoja, mutta inflaatio pysyy matalana. Inflaation arvioidaan laskevan tänä vuonna 1,8 prosenttiin. Seuraavina vuosina se pysyy noin 2 prosentin tasolla.

Rakentaminen on vähentynyt poikkeuksellisen paljon, ja rakentaminen vähenee edelleen tänäkin vuonna. Asuntomarkkinat toipuvat korkojen laskiessa, mutta rakentamisen toipumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.

Työllisyys heikkenee tänä vuonna mutta kääntyy uudelleen kasvuun, kun talous toipuu ja hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin.

Kun talous toipuu taantumasta, julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä. Lisäksi hallituksen ohjelmassaan ja kehysriihen yhteydessä päättämät toimet vahvistavat julkista taloutta. Tuoreet tiedot verotuksesta ennakoivat kuitenkin aiemmin arvioitua pienempää verotulojen kertymää kuluvalle vuodelle. Samaan aikaan erityisesti hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa. Näiden myötä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.

Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia. 

Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa bkt:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson. 

Ennusteessa on otettu huomioon hieman vajaat 8 miljardia euroa hallituksen päättämästä noin 9 miljardin euron suuruisesta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta. Jos kokonaisuus toteutuu suunnitellussa määrin ja aikataulussa, alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu ennustetusta. Toisaalta jos talous kasvaa ennustettua heikommin, julkisen talouden alijäämät kasvavat ennustetusta. Samoin kävisi, jos sopeutustoimien vaikutukset viivästyvät tai osoittautuvat arvioitua tai suunniteltua pienemmiksi. 

Riskit talouden ennustettua hitaamman kasvun taustalla liittyvät lyhyellä aikavälillä muun muassa vientimarkkinoiden elpymiseen, koettujen kriisien kerrannaisvaikutuksiin ja geopoliittisiin jännitteisiin. Kotimaan talouden keskeisimmät epäsuotuisat riskit liittyvät rakentamiseen ja yksityiseen kulutukseen. Investoinnit voivat yllättää kumpaankin suuntaan.

Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.