Voidaanko yrityksessä siirtyä kuusipäiväiseen työviikkoon?

Voiko työnantaja määrätä työsuhteen aikana siirtymisestä viisipäiväisestä työviikosta kuusipäiväiseen työviikkoon taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä?

Työaikalaissa oleva säännöllistä työaikaa koskeva sääntely ei sisällä normia, jonka mukaan säännöllisiä työpäiviä voisi olla enintään viisi viikossa. Näin ollen säännöllinen työaika voi lain mukaan jakaantua myös kuudelle päivälle. Työaika saa kuitenkin olla enintään 40 tuntia viikossa tai keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

Silloinkin, kun työsopimuksessa on sovittu lähtökohtaisesti viisipäiväisestä työviikosta, voidaan tähän saada joustoa työaikalaissa olevien säännösten ja sopimismahdollisuuksien kautta.

Jaksotyössä työaikaa tarkastellaan edellä olevasta poiketen kahden viikon, kolmen viikon tai näiden kerrannaisten pituisissa jaksoissa.

Työnantaja ei voi määrätä siirtymisestä kuusipäiväiseen työviikkoon. Tällaisesta siirtymisestä on sovittava työntekijän kanssa. Siirtyminen voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Siirtyminen yksipuolisesti määräämällä

Jos kysymyksessä on tilanne, jossa on olemassa irtisanomisperuste taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä, voi työnantaja irtisanomisen vaihtoehtona tarjota uutta työsopimusta, jonka yhtenä ehtona on kuusipäiväinen työviikko. Tällöin on huolehdittava siitä, että työntekijä saa työaikalain mukaiset lepoajat.

Useimmissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka rajoittavat kuusipäiväisen työviikon käyttöä. Monissa tapauksissa työehtosopimus sallii tällöinkin poikkeuksista sopimisen tilapäisesti tai määräajan.

Työehtosopimuksessa voi olla myös määräyksiä, jotka nimenomaisesti sallivat kuusipäiväisen työviikon käyttämisen työnantajan päätöksellä. Jotta tällainen työehtosopimuksessa oleva järjestely olisi mahdollinen, se ei saa olla ristiriidassa työsopimuksen kanssa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Tutustu Hietalan ja Kaivannon uusimpiin teoksiin: 

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Alma Talent, 2020, tulossa joulukuussa)

Työaika – työaikajärjestelyt ja sopimusmallit (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2020, tulossa syyskuussa)

Työsopimuslaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2020, tulossa lokakuussa)

101 kysymystä ja vastausta henkilöstöjärjestelyistä yritysten muutos- ja poikkeustilanteissa (Alma Talent, huhtikuu 2020)

Esimiehen käsikirja 2020 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, huhtikuu 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

Vuosilomalaki käytännössä (Alma Talent, 2019)

Työsopimus ja ehdot erityistilanteissa (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2019)

Työsuojeluvastuuopas (Hietala – Kaivanto – Hurmalainen, Alma Talent, 2019)