Voiko rikostaustasta kysyä työntekijältä työ­hön­ot­to­ti­lan­tees­sa?

Miten rekrytointitilanteessa voidaan esittää hakijan taustaa koskevia kysymyksiä? Voiko rikosrekisteriotetta pyytää? Kenestä voidaan tehdä turvallisuusselvitys?

Tietosuojavaltuutetun linja on ollut se, että työntekijää koskevia rikostietoja ei voi käsitellä työnantajan toimesta laajemmin kuin mitä asianomaisissa laeissa (mm. tietosuojaa koskeva lait, turvallisuusselvityslaki, rikoslaki) on säädetty. Esimerkiksi se, että työnantaja pyytää työntekijää toimittamaan nähtäväksi rikosrekisteriotteen, jonka henkilö on itse tarkastusoikeuden perusteella saanut oikeusrekisterikeskukselta, ei ole tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan lainmukaista.

Mikäli työntekijästä ei voida tehdä turvallisuusselvitystä lainmukaisesti, ei myöskään rikoksia ja tuomiota koskevia tietoja voida rekrytointivaiheessa tai työsuhteen aikana kysyä tai tallettaa työnantajan henkilöstöhallinnon tai muun rekisterinpidon yhteyteen.

Työntekijä voi tietysti oma-aloitteisesti kertoa asiasta, ja asiasta voidaan keskustella, jos tiedot on julkistettu ja yleisesti tiedossa mediassa.

Rekrytoinnissa luottamuksellisuutta voidaan sivuta kysymällä, onko työntekijällä tiedossa jotain sellaista, joka voi vaikuttaa työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukselliseen suhteeseen.

Turvallisuusselvitysten tekemisestä säädetään turvallisuusselvityslaissa. Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset lukuun ottamatta puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä. Työnantaja voi hakea turvallisuusselvityksen tekemistä rekrytoinnin yhteydessä. Turvallisuusselvityksen laatiminen vaatii aina työntekijän suostumuksen. Henkilöturvallisuusselvitys on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta selvityksen antamisesta. Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä jo töissä olevasta henkilöstä, jos lain edellytykset täyttyvät.

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu ihmisen työtehtävästä ja hänen oikeuksistaan esimerkiksi salassa pidettävän tiedon käsittelyyn. Turvallisuusselvityksiä on kolmen tasoisia: suppea turvallisuusselvitys, perusmuotoinen turvallisuusselvitys ja laaja turvallisuusselvitys.

Suppea turvallisuusselvitys voidaan laatia esimerkiksi ihmisestä, joka työtehtävissään pääsee turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee ydin- tai räjähdysaineita tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä. Tällöin tarkistetaan tietoja mm. seuraavista rekistereistä: rikosrekisteri, sakkorekisteri ja liiketoimintakieltorekisteri, oikeushallinnon tietojärjestelmästä tuomiot ja syyteharkinnassa olevat tai olleet rikosasiat, poliisin henkilörekisterit.

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ihmisestä, joka voisi työtehtävissään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, poikkeusoloihin varautumista, kriittistä infrastruktuuria tai kansantaloutta.

Laaja henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee työtehtävissään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.