Voiko työnantaja vähentää tu­los­palk­kiois­ta lakossa olleiden työntekijöiden lakolla aiheuttaman taloudellisen menetyksen?

Ammattiliiton päättämää työtaistelua koskevana nämä kysymykset ovat olleet esillä korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:93. Siinä katsottiin, että laissa säädetty ja myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittu yhdistymisvapaus sisältää myös oikeuden osallistua työntekijäjärjestön toimeenpanemaan työtaisteluun, kuten lakkoon.

Edelleen katsottiin, että työsopimuslaissa tai työehtosopimuslaissa ei ole säännöksiä, jotka oikeuttaisivat kohdistamaan tällaisessa tapauksessa seuraamuksia yksittäiseen työntekijään, siinäkään tapauksessa, että lakko olisi laiton. Näillä perusteilla päädyttiin siihen, että tulospalkkiosta ei voida tehdä kysymyksessä tarkoitettua vähennystä, vaikka tulospalkkioehdoissa olisikin vähentämistä koskeva lauseke.

Asia on tietenkin samoin myös ammattiliiton päättämän laillisen työtaistelun osalta. Nyt toteutettuja poliittisia työtaisteluja ei ole ainakaan julkisuudessa väitetty laittomiksi, eivätkä ne sitä näytä olevankaan.

Vielä ratkaisussa katsottiin, että työnantajan menettely ei oikeuttanut työntekijää saamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä, koska lain syrjintäperusteiden luetteloon ei sisältynyt yhdistys- tai ammattiyhdistystoimintaan osallistumista. Tältä osin lakia on myöhemmin muutettu.

Niin sanottua villiä lakkoa koskeva tilanne on ollut esillä korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:12. Kysymys oli siitä, että tulospalkkiojärjestelmään sisältyneen rajoitusehdon mukaan osallistuminen laittomaan työtaisteluun poisti henkilöltä oikeuden tulospalkkioon siltä kaudelta, jolle laiton työtaistelutoimenpide kohdentui. Yhtiön työntekijät olivat työrauhavelvoitteen voimassaoloaikana ryhtyneet työnseisauksiin, joiden johdosta yhtiö oli evännyt tulospalkkiot työnseisauksiin osallistuneilta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa katsottiin, että työnseisaukset eivät olleet ammattiliiton toimeenpanemia, vaan että työntaistelutoimenpiteissä oli ollut kysymys työntekijöiden omasta toiminnasta, joka ei ollut yhteydessä ammatillisen järjestäytymisen vapauteen. Yhtiö ei ollut toiminut syrjintäkiellon eikä yhdistymisvapauden käytön estämisen ja rajoittamisen kiellon vastaisesti evätessään tulospalkkiot.

 Edellä selostetut ratkaisut osoittavat, että nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan järjestölakon ja ”villin” lakon kohtelu on päinvastaista. Ensiksi mainitusta ei saa aiheutua työntekijöille haitallisia seuraamuksia, mutta jälkimmäisestä saa.

On ennenaikaista arvioida, kuinka nyt eduskunnassa olevat poliittisia työtaisteluja ja myötätuntotyötaisteluja koskevat muutokset tulevat vaikuttamaan edellä selostettuun asetelmaan.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.