Voiko työntekijä joutua korvaamaan kou­lu­tus­kus­tan­nuk­sia työsuhteen päättyessä?

Koulutuskustannusten korvauksia ei voi periä työntekijältä työsuhteen päättyessä, ellei sellai­sesta ole sovittu. Kuitenkin tällaisesta järjeste­lystä voidaan sopia työsopimuksessa tai työsuhteen aikana erikseen.

Työsopimuksessa voidaan sopia vähimmäispalveluajasta tai si­dottuisuusajasta. Tätä voidaan käyttää tilanteissa, joissa työnantaja panostaa merkittävästi työntekijän koulutukseen tai ura­kehitykseen ja haluaa panostukselle vastinetta työsuori­tuksina.

Käytännössä useimmiten vähimmäispalveluajasta so­piminen liittyy työntekijän koulutukseen ja työnantajan siihen uhraamiin panoksiin (kurssimaksut, matka- ja majoituskustannukset, palkka koulutusajalta). Sopimus vähimmäispalveluajasta ei estä työntekijää vaihtamasta työpaikkaa.

Kysymys on vain sovittujen kustannusten korvaami­sesta siinä tapauksessa, että työntekijä vaihtaa työpaik­kaa ennen kuin sovittu aika on kulunut koulutuksen jäl­keen.

Oikeuskäytännössä vähimmäispalveluaikaa koskeva sopimus on katsottu asialliseksi ja hyväksyttäväksi työn­antajan ja työntekijän välillä (esim. KKO 1989:75). Tällaisen sopimuksen tekemiseen ei tarvita erityisen painavaa syy­tä, mutta sopimuksen tulee olla kohtuullinen. Vähimmäispalveluaikaa koskeva sopimus ei ole kilpailukieltosopimus.

Työnantaja ja työntekijä voivat siis pätevästi sopia sii­tä, että työntekijä sitoutuu olemaan työnantajan palve­luksessa tietyn vähimmäisajan esimerkiksi työnantajalta saamansa koulutuksen jälkeen. Jos työntekijä lähtee yri­tyksestä aikaisemmin, voi työnantaja vaatia työntekijältä korvausta koulutuskustannuksista joko siltä ajalta, jolta koulutus ei ole tullut työnantajan hyväksi, tai muutoin tehdyn sopimuksen mukaan.

Vähimmäispalveluaikaa koskevan sopimuksen tarkoituksena on tällöin varmis­taa, etteivät työnantajan maksamat koulutuskustannuk­set mene hukkaan tai toisen työnantajan hyväksi. Työn­tekijä voi myös sopia uuden työnantajan kanssa, että se maksaa tämän korvauksen työntekijän puolesta edelliselle työnantajalle.

Huomioitava on myös, että työntekijälle annetun eri­tyisen koulutuksen vuoksi voidaan tehdä työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.