Vuoden 2022 uusista ylioppilaista koulutusten ulkopuolelle jäi 64 %
Tilastokeskuksen mukaan kevätlukukaudella 2022 uusia ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 25 900, heistä 3/5 oli naisia. Uusista ylioppilaista 80 % haki välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 36 % jatkoi välittömästi opintoja. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 22 %, ammattikorkeakoulussa 12 % ja ammatillisessa koulutuksessa 1,7 % uusista ylioppilaista.
Keskeisiä poimintoja
- Kevään ylioppilaiden välitön hakeutuminen vähentyi edellisvuoteen nähden.
- Kevään ylioppilaista 64 % jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa.
- Vuonna 2019 valmistuneista ylioppilaista 76 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
- Vuonna 2019 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 23 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen.
- Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 27 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon.
Kevään uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin vähentyi edellisvuoteen nähden
Kevään 2022 uusista ylioppilaista 80 % haki välittömästi jatko-opintoihin joko yliopistokoulutukseen, 47 %, ammattikorkeakoulutukseen, 19 %, yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen, 12 %, tai ammatilliseen koulutukseen, 1,2 %. Välitön hakeutuminen vähentyi lähes 4 prosenttiyksikköä, miehillä 2,5 prosenttiyksikköä ja naisilla 4,4 prosenttiyksikköä.
Suurin osa, 47 %, uusista ylioppilaista haki vain yliopistokoulutukseen. Vain yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden määrä väheni edellisvuodesta vajaa kaksi prosenttiyksikköä. Vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden tuoreiden ylioppilaiden osuus oli 19 % vuonna 2022.
Vain yliopistokoulutukseen haki uusista naisylioppilaista isompi osuus, 48 %, kuin uusista miesylioppilaista, 45 %. Miehistä 22 % ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin, naisista jatko-opintoihin hakemattomien osuus oli 19 %. Ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden miesylioppilaiden osuus, 20 %, oli prosenttiyksikön suurempi, kuin ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden naisylioppilaiden osuus, 19 %.
Uusista ylioppilaista vain 36 % jatkoi välittömästi opintoja
Kevään 2022 ylioppilaista, naisista 68 % ja miehistä 58 %, jäi ilman jatkokoulutuspaikkaa. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja miesten osuus väheni yhden prosenttiyksikön.
Tuoreista naisylioppilaista yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa jatkoi pienempi osuus, 30 %, kuin tuoreista miesylioppilaista, 41 %. Kuitenkin tuoreista ylioppilaista näihin koulutuksiin jatkaneiden naisylioppilaiden määrä, 4 500, oli suurempi, kuin tuoreiden miesylioppilaiden määrä, 4 400.
Vuonna 2019 valmistuneista ylioppilaista 76 % oli opiskelemassa kolme vuotta valmistumisen jälkeen
Kun tarkastellaan vuonna 2019 valmistuneiden ylioppilaiden (30 900) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna jatko-opintopaikan sai 28 %. 54 % valmistuneista oli saanut opiskelupaikan vuoden 2020 loppuun mennessä, alemman korkeakoulututkinnon oli aloittanut 28 %, ammattikorkeakoulututkinnon 20 % ja ammatillisen peruskoulutuksen 4 %. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen opintoihin sijoittuneiden osuus nousi 70 %:iin. Vuoden 2022 loppuun mennessä opintonsa oli aloittanut 76 % vuonna 2019 valmistuneista ylioppilaista. 41 % oli aloittanut opintonsa yliopistossa ja 31 % ammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2019 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 23 % oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen
Kun tarkastellaan vuonna 2019 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden (47 700) välitöntä sijoittumista jatko-opintoihin, samana vuonna opintoja jatkoi 5 %. Jatkaneista 3 % opiskeli ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uusiin opintoihin sijoittuneiden osuus oli 21 %. Vuoden 2022 loppuun mennessä opiskelemassa oli 23 % vuonna 2019 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. 14 % oli aloittanut opintonsa ammattikorkeakoulussa, 5 % ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja 1 % yliopistossa.
Vuonna 2022 ammattikorkeakoulun tai yliopiston aloittaneista opiskelijoista suurimmalla osalla korkein aiempi tutkinto on ylioppilastutkinto
Ammatillisen koulutuksen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) aloittaneella opiskelijalla 44 % oli suoritettuna jokin peruskoulun jälkeinen tutkinto vuonna 2022. Ammatillisen tutkinnon oli aiemmin suorittanut 24 %. Ylioppilastutkinnon oli suorittanut 5 %, sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 4 % ja korkeakoulututkinnon oli suorittanut 11 % uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.
Lukiokoulutuksen vuonna 2022 aloittaneista opiskelijoista 99 % aloitti ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Ammattikorkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) vuonna 2022 aloittaneista joka kolmannella, 31 %, oli korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto ja joka neljännellä, 27 %, toisen asteen ammatillinen tutkinto. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita uusista ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista oli 10 %. Edellisvuoteen verrattuna oli ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista ylioppilastutkinnon suorittaneita ja sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 1 prosenttiyksikkö enemmän.
Yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 58 %:lla oli taustalla korkeimpana tutkintona ylioppilastutkinto vuonna 2022. Uusista yliopistokoulutuksen opiskelijoista 27 % oli suorittanut jonkin aiemman korkeakoulututkinnon. Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli uusista opiskelijoista 3,5 %. Uusista yliopisto-opiskelijoista 2 %:lla oli korkeimpana tutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto.
Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.