Vuoden 2024 ta­lous­ar­vio­esi­tys: Näin verotus muuttuu

Hallitusohjelman mukaisesti työn verotusta kevennetään. Painotus on pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisessä. 

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 2,8 prosenttia. Indeksitarkistuksen mitoituksessa otetaan huomioon hallituksen budjettiriihessä päätetty työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %:n alenemista vastaava veronkiristys.

Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä tulorajoja. Tämän arvioidaan vähentävän ansiotuloveroja noin 581 miljoonalla eurolla.

Valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon lisätään uusi ylin porras 150 000 euron tulotasolle. Lisäys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan verotuksen ylintä progressioporrasta jatketaan vaalikauden loppuun saakka määräaikaisena 150 000 euron tasolla.

Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 870 eurosta 3 980 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 980 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 8 000 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 13 600 euron vuosituloilla.

Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 26 000 euron vuosituloille, palkkatulon saajalla noin 32 200 euron vuosituloille ja eläketulon saajalla noin 29 800 euron vuosituloille.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 030 eurosta 2 140 euroon. Lisäksi vähennyksen poistumaprosenttien tulorajoja korotetaan. Kun puhdas ansiotulo on noin 168 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikäperusteista korotusta kohdennetaan uudelleen. Enimmäismäärän korotus kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Samalla korotus poistetaan 60–64-vuotiailta. Muutoksella parannetaan yli 65-vuotiaiden työnteon kannustimia merkittävästi.

Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuloja 37 miljoonalla eurolla.

Matkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon. Samalla muutetaan työttömänä tai perhevapaalla osan vuodesta olleiden matkakuluvähennyksen omavastuun alentamista koskevia säännöksiä vastaamaan omavastuuosuuden korotusta.

Muutoksen arvioidaan lisäävän verotuottoja noin 40 miljoonalla eurolla.

Vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta korotusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärään ja vähennettävään prosenttiosuuteen kustannuksista jatketaan vuodelle 2024. Korotus koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä. Näiden töiden perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.

Korotuksen jatkamisen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 39 miljoonalla eurolla.

Laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia säädetään kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi töiksi. Vähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta.

Kotitalousvähennyksen laajentamisen fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin arvioidaan vähentävän verotuloja noin 4 miljoonalla eurolla.

Tuloverolakiin lisätään kahden vuoden ajan voimassa oleva määräaikainen säännös, jossa säädetään määrättyihin rahastoihin sovellettavasta poikkeuksesta tuloverolain yhteisöjä koskevasta yleisestä verovelvollisuudesta tosiasiallisen johtopaikan perusteella. 

Muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia.

Maksamatonta perintöveroa ei haeta ulosottoon tai sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Aikaisemmin määräaika oli kaksi vuotta. Lisäksi maksamatta olevalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennetaan. Viivästyskoron suuruus on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 viivästyskoron suuruus on 7,5 prosenttia. Muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja noin 3 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden eli avainhenkilöiden Suomesta saaman palkkatulon lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennetään hallitusohjelman mukaisesti kolmella vuodella. Lähdeverotuksen piiriin tulevien avainhenkilöiden Suomesta saamasta palkkatulosta peritään lähdeveroa jatkossa enintään 84 kuukauden ajan nykyisen 48 kuukauden sijaan. Palkkatulon lähdevero on tällä hetkellä 32 prosenttia. 
Muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia.

Hallitusohjelman mukaisesti maapohjan veroprosentin alaraja korotettaisiin nykyisestä 0,93:sta 1,30:aan. Maapohjan veroprosentti eriytettäisiin yleisestä kiinteistöveroprosentista, jonka vaihteluväli säilyisi nykyisenä 0,93–2,00 prosenttina. Maapohjan veroprosentin ylärajana olisi samoin 2,00. 

Toimenpiteellä vahvistettaisiin julkista taloutta ja kasvatettaisiin kuntien kiinteistöverotuloja 108 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverotulojen kasvu painottuisi erityisesti pääkaupunkiseudulle ja suurempiin kasvukeskuksiin. Yhteensä 245 kuntaa joutuisi korottamaan nykyistä kiinteistöveroprosenttiaan. Maapohjan vero nousisi enimmillään 40 prosenttia niissä 42 kunnassa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alarajalla 0,93 prosentissa.

Kuntien ja kuntayhtymien järjestämän sote- ja pelastustoimen käytössä 1.1.2023 olleiden, hyvinvointialueille kyseiseen käyttöön vuokrattujen kiinteistöjen yhtiöittäminen säädettäisiin tietyin ehdoin varainsiirtoverosta verovapaaksi. 

Yhtiöittämisvelvollisuus johtuu kuntalain säännöksistä, joiden mukaan kunnan on yhtiöitettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa toiminta, jollaista vuokraustoiminta lähtökohtaisesti on sote- ja pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueiden tehtäväksi. Yhtiöittämisen yhteydessä tapahtuvista kiinteistöjen ja toimitilaosakkeiden siirroista vastaanottavaan kuntayhtiöön olisi ilman verovapautta suoritettava 4,0 tai 2,0 prosentin varainsiirtovero. Verovapaus olisi voimassa vuoden 2030 loppuun.

Muutoksen taustalla on eduskunnan sote-uudistusta koskevaan lainsäädäntöpakettiin antamassa vastauksessa sisältyvä lausuma.  

Yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin noin 8,3 prosentilla. Välituotteiden (esimerkiksi väkevöidyt viinit) veroa korotettaisiin keskimäärin noin 12,7 prosentilla. Viinojen, muiden väkevien juomien, long drink -juomien ja muiden etyylialkoholipohjaisten juomasekoitusten veroa korotettaisiin keskimäärin 8,8 prosentilla. Enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien veroa ei korotettaisi. 

Oluen veroa ehdotetaan alennettavaksi noin 4,9 prosentilla. Alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen veroa ei alennettaisi, sillä vähäalkoholisimpien oluiden vero on jo nykyisellään matalampi kuin alkoholittomista juomista kannettava virvoitusjuomavero.

Keskimäärin alkoholijuomien valmisteverotus kiristyisi noin kahdella prosentilla. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin. 

Veromuutokset lisäisivät verotuloja vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla.

Tupakkaverosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi savuttomien nikotiinituotteiden tuoteryhmä. Tämä ryhmä kattaisi markkinoilla olevat niin sanotut nikotiinipussit. Näille tuotteille asetettaisiin sekä yksikkövero että vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvovero. Lisäksi säädettäisiin vähimmäisverosta. Tupakkaveron määrä olisi esimerkiksi 12 gramman nikotiinipussirasialta noin 2 euroa. Ehdotetun muutoksen arvioidaan kasvattavan verotuloja vuosittain noin 50 miljoonalla eurolla.

Esitykseen on lisätty lausuntokierroksen jälkeen siirtymäsäännös. Siirtymäsäännöksen mukaan tupakkaveroa olisi maksettava 1.7.2024 alkaen myös hallituksen esityksen antamisen jälkeen vuoden 2023 puolella kulutukseen luovutetuista savuttomista nikotiinituotteista.

Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa kevennetään yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistuu keski- ja suuripäästöisiin autoihin sekä niihin vanhimpiin autoihin, joista ei ole saatavilla päästömittaustietoa. Uudempien autojen verotus säilyy ennallaan, eikä siihen tule muutoksia. Veronkevennys koskee vuonna 2025 arviolta keskimäärin 1,8 miljoonaa liikennekäytössä olevaa autoa eli vajaata 60 prosenttia liikennekäytössä olevasta henkilö- ja pakettiautokannasta. Veronalennuksen kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa, suurimmillaan veronalennus on noin 52 euroa vuodessa.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa ehdotetaan alennettavaksi. Bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laskisi keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero laskisi keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Lausuntokierroksella olleesta esityksestä poiketen veronalennus ehdotetaan toteutettavaksi kohdistamalla alennus valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin. Veronalennuksella kompensoitaisiin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason asteittaisesta noususta arvioitu keskimääräinen pumppuhintojen nousu.

Veronalennuksen arvioidaan vähentävän valtion valmisteverotuloja vuoden 2024 tasolla noin 168 miljoonaa euroa.

Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.