Vuonna 2021 palkansaajien työpaikkatapaturmista 38,1 % tapahtui henkilön liikkuessa
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 lähes neljä kymmenestä yli neljän päivän työpaikkatapaturmasta sattui henkilön liikkuessa työsuorituksen aikana. Useampi kuin neljä kymmenestä (41,5 %) kaikista yli neljän päivän työpaikkatapaturmista kohdistui yläraajoihin, ja lähes joka kolmas (30,9 %) tapaturmista vahingoitti alaraajoja.
Keskeisiä poimintoja
- Vuonna 2021 naisilla runsas kolmasosa (36,6 %) ja miehillä joka kolmas (33,9 %) työpaikkatapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta.
- Kolme kymmenestä (32,1 %) työpaikkatapaturman uhriksi vuonna 2021 joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten.
- Yli neljässä työpaikkatapaturmassa kymmenestä (45,1 %) vuonna 2021 vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys.
Palkansaajien työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita ja -tapaa kuvaavat ESAW-muuttujat vuonna 2021
Työsuoritus kuvaa tapaturmaan joutuneen henkilön täsmällistä toimintaa ennen vahingoittumista. Tulosten mukaan lähes neljä kymmenestä työpaikkatapaturmasta sattui henkilön liikkuessa. Naisten (46,4 %) työpaikkatapaturmista suurempi osa sattui liikkumisen yhteydessä kuin miehillä (33,4 %). Lähes joka viides (17,9 %) työpaikkatapaturma sattui siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Samoin lähes viidesosa (16,7 %) työpaikkatapaturmista sattui erilaisia esineitä käsitellessä. Miehille sattui suhteellisesti naisiin verrattuna nelinkertainen määrä työpaikkatapaturmia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelyn yhteydessä.
Poikkeamalla tarkoitetaan viimeisintä tapaturmaan johtanutta poikkeavaa tapahtumaa ennen vahingoittumista. Naisilla runsas kolmasosa (36,6 %) ja miehillä joka kolmas (33,9 %) työpaikkatapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta. Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Toiseksi yleisin syy oli äkillinen fyysinen kuormittuminen, joka johti tapaturmaan naisilla 19,9 % ja miehillä 15,1 %.
Vahingoittumistavalla kuvataan tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Kolme kymmenestä (32,1 %) työpaikkatapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Tähän viittaavat myös työpaikkatapaturmaan johtanutta poikkeavaa tilannetta ilmaisevan muuttujan tiedot, jossa kaatuminen, putoaminen tai vastaava oli yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma. Näiden kahden muuttujan tiedot miehistä ja naisista vastaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melkein identtisesti toisiaan. Joka viides (22,5 %) vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena.
Vamman laadulla kuvataan työtapaturman aiheuttaneen ruumiinvamman luonnetta. Yli neljässä työpaikkatapaturmassa kymmenestä (45,1 %) vamma oli jäsenen sijoiltaan meno, nyrjähdys tai venähdys. Seuraavaksi yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat (27,8 %) sekä erilaiset tärähdykset ja sisäiset vammat (9,0 %). Työpaikkatapaturmista aiheutui miehille useammin kuin naisille haavoja ja erilaisia pinnallisia vammoja, naisille taas jäsenen sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Tämä on sopusoinnussa edellä esitettyjen tulosten kanssa, joista ilmeni, että miehet loukkasivat itsensä työpaikkatapaturmissa naisia useammin teräviin esineisiin ja naiset loukkaantuivat vastaavasti miehiä useammin kaatumisen tai liukastumisen seurauksena.
Vahingoittuneella ruumiinosalla tarkoitetaan sitä ruumiinosaa, jota tapaturma on ensisijaisesti vahingoittanut. Useampi kuin neljä kymmenestä (41,5 %) kaikista työpaikkatapaturmista kohdistui yläraajoihin. Lähes joka kolmas (30,9 %) työpaikkatapaturmista vahingoitti alaraajoja, joihin lasketaan kuuluviksi lonkat, reidet, polvet, sääret ja nilkat.
Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.