Vuosiloman ansainta ja opiskelu

Vuosilomalaissa säädetään työssäolopäivien veroisista päivistä lomaa ansaittaessa.  Yleissäännöksen mukaan työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolon veroisena pidetään vapaapäiviä, joita annetaan työajan tasaamiseksi sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa. Kuitenkin saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana.

Tässä tapauksessa on kysymys sovituista palkattomista vapaapäivistä, jolloin ne eivät ole vuosilomalain mukaisia työssäolopäivien veroisia päiviä, joilta ansaittaisiin vuosilomaa. Kuitenkin näitä kertyy kalenterikuukaudessa yleensä enintään 4 arkipäivää, jolloin kalenterikuukaudessa kertyy kuitenkin enemmän kuin 14 työssäolopäivää. Tällöin poissaolo ei vaikuta tällä perusteella vuosiloman ansaintaan.

Opintovapaalain mukaan työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on oikeus saada pääsääntöisesti opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Työntekijällä on oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Opintovapaalain mukaan opintovapaata voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaata voidaan myöntää myös ammattiyhdistyskoulutusta varten siten kuin valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- tai virkaehtosopimuksessa erikseen sovitaan.

Opintovapaan vuoksi työssäolopäivien veroisia päiviä on enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön.

Mainitussa tapauksessa ei ollut kysymys opintovapaaoikeuden käyttämisestä, koska osapuolet olivat sopineet erikseen palkattomista poissaolopäivistä.

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.