Yhä useampi opiskelija oli ul­ko­maa­lais­taus­tai­nen vuonna 2022

Vuonna 2022 Suomessa opiskeli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 1 380 000 opiskelijaa, joista esi- ja perusopetuksessa oli 618 800 oppilasta ja perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 778 900 opiskelijaa. Tutkintoja suoritettiin yhteensä 220 300.

Esi- ja perusopetusta koskeva tilastointi muuttui henkilöpohjaiseksi vuoden 2020 tiedoista alkaen, jolloin Tilastokeskus siirtyi Koski-tietovarannon käyttäjäksi. Esi- ja perusopetusta koskevat tiedot kerättiin aiemmin suoralla tiedonkeruulla ja tiedot olivat oppilaitostasoisia. Tietojen muuttuminen henkilöpohjaiseksi mahdollisti sen, että myös esi- ja perusopetuksen oppilaille saatiin yhdistettyä äidinkieli- ja kansalaisuustiedot.

Perusopetuksessa olevista oppilaista 5 %:lla oli muu kuin Suomen kansalaisuus vuonna 2022. Osuus on ollut sama myös kahtena edeltävänä vuotena. Perusopetuksen oppilaista vieraskielisiä oli 10 %, 60 700 oppilasta. Vuosina 2020 ja 2021 vieraskielisten osuus perusopetuksessa oli 9 %. Vuonna 2013 perusopetuksessa oli 28 000 vieraskielistä oppilasta.

Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Vuonna 2022 suomea äidinkielenään puhuvia oli 84 % ja ruotsia äidinkielenä puhuvia 6 % perusopetuksen oppilaista. Venäjänkielisiä oli 2 % peruskoulun oppilaista. Arabiankielisiä oppilaita oli 8 200, somalinkielisiä 5 700 sekä vironkielisiä oppilaita 5 400.

Peruskoulujen vuosiluokilla 1–6 opiskeli vuonna 2022 yhteensä 364 800 oppilasta ja vuosiluokilla 7–9 yhteensä 188 500 oppilasta. Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 95 % oli Suomen kansalaisia ja vastaavasti vuosiluokkien 7–9 oppilaista 94 %.

Vuosiluokilla 1–6 eniten muita kuin Suomen kansalaisia oppilaina oli Virosta, Venäjältä, Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Kiinasta. Vuosiluokilla 7–9 eniten ulkomaalaisia oppilaita oli Virosta, Irakista, Syyriasta, Somaliasta ja Afganistanista. Ukrainalaisia oppilaita oli vuosiluokilla 1–6 yhteensä 528 ja vuosiluokilla 7–9 yhteensä 321. 

Vuonna 2022 perusopetuksessa olevien ulkomaalaistaustaisten osuus perusopetuksen oppilaista oli 10 %. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia (syntyneet ulkomailla) oppilaita oli 5 %. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia (syntynyt Suomessa) oli 5 % perusopetuksen oppilaista. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus on kasvanut kahdessa vuodessa noin prosenttiyksikön.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla (lisätietoa syntyperän käsitteestä).

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrät ja osuudet ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan myös ulkomaalaistaustaisten kansalaisten määrä väestössä on kasvanut, kymmenen vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisia 15–39-vuotiaita oli 139 700 ja vuonna 2022 heitä oli 227 100 (lisätietoja väestömuutoksista väestörakenne-tilaston sivulta).

Vuonna 2022 perusasteen jälkeisessä koulutuksessa oli yhteensä 778 900 opiskelijaa, joista ulkomaalaistaustaisia oli 99 400. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, 88 500, oli ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia eli ulkomailla syntyneitä. Lukuun on laskettu mukaan syntyperältään tuntemattomat, joista kaikki ovat ulkomaista syntyperää. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli lukiokoulutuksessa 5 %, ammatillisessa koulutuksessa 14 % ja ammattikorkea- sekä yliopistokoulutuksessa 11 %. Kymmenen vuotta aiemmin osuudet olivat lukiokoulutuksessa 3 %, ammatillisessa koulutuksessa 6 %, ammattikorkeakoulutuksessa 9 % ja yliopistokoulutuksessa 8 %.

Vuonna 2022 toisen polven eli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 10 900, lukiokoulutuksessa 3 % ja ammatillisessa, ammattikorkea- sekä yliopistokoulutuksessa kussakin 1 %. Kymmenen vuotta aiemmin osuudet olivat lukiokoulutuksessa 2 %, ammatillisessa koulutuksessa 0,5 %, ammattikorkeakoulutuksessa 0,2 % ja yliopistokoulutuksessa 0,1 %.

Tutkinnon suorittaneista vuonna 2022 kaikkien ulkomaalaistaustaisten osuudet olivat lukiokoulutuksessa 6 %, ammatillisessa koulutuksessa 13 % ja ammattikorkea- sekä yliopistokoulutuksessa 10 %. Tietoa koulutuksen läpäisyajoista muun muassa syntyperän mukaan löytyy opintojen kulku -tilastosta.

Ulkomaan kansalaisten osuudet kaikilla koulutussektoreilla ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana samaan aikaan kun myös opiskelijamäärät ovat kasvaneet kaikilla muilla perusasteen jälkeisillä koulutussektoreilla paitsi yliopistokoulutuksessa. Ulkomaan kansalaisia oli opiskelemassa 64 600, joka on 8 % perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista.

Suurin osuus ulkomaan kansalaisia, 10 %, oli ammatillisessa koulutuksessa. Pienin osuus, 3 % oli lukiokoulutuksessa. Ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa ulkomaan kansalaisten osuus oli 8 %.

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013, perusasteen jälkeisessä koulutuksessa oli 725 900 opiskelijaa, joista ulkomaan kansalaisia oli 34 700. Ulkomaan kansalaisia oli lukiokoulutuksessa 2 %, ammatillisessa koulutuksessa 4 %, ammattikorkeakoulutuksessa 7 % ja yliopistokoulutuksessa 6 %. Vuoden 2013 tietoja kansalaisuuden mukaan voi katsoa taulukosta.

Lukiokoulutuksessa ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2022 yhteensä 3 400. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät olivat Viron ja Venäjän kansalaiset.

Kymmenen vuotta aikaisemmin lukiokoulutuksessa oli yhteensä 2 000 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät olivat Viron kansalaiset, 362 opiskelijaa ja Venäjän kansalaiset, 325 opiskelijaa. Somalian kansalaisia oli 145, Kiinan kansalaisia 72 ja Afganistanin kansalaisia 65.

Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaan kansalaisia oli 35 000.  Venäjän ja Viron kansalaiset olivat suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät, joissa molemmissa oli noin 4 500 opiskelijaa.  

Kymmenen vuotta aiemmin ammatillisessa koulutuksessa oli yhteensä 12 900 ulkomaan kansalaista, joista virolaisia opiskelijoita oli 3 000, ja venäläisiä 2 400. Thaimaan kansalaisia oli 630, Somalian kansalaisia 596 ja Ruotsin kansalaisia 449. 

Ammattikorkeakoulutuksessa ulkomaan kansalaisia oli 12 500. Venäläiset opiskelijat olivat suurin ryhmä, 1 100 opiskelijaa. Toiseksi eniten opiskelijoista oli Bangladeshin ja kolmanneksi eniten Vietnamin kansalaisia.

Myös kymmenen vuotta aikaisemmin venäläiset olivat suurin ryhmä, 1 900 opiskelijaa, ja vietnamilaiset toiseksi suurin ryhmä, 1 100 opiskelijaa. Nepalin kansalaisia oli 900, Kiinan kansalaisia 836 ja Nigerian kansalaisia 471. Ulkomaan kansalaisia oli ammattikorkeakouluissa yhteensä 9 600.

Yliopistokoulutuksessa ulkomaan kansalaisia oli 14 000. Kiinan kansalaiset olivat suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä, 2 000 opiskelijaa.

Kiinan kansalaisia oli eniten myös kymmenen vuotta aiemmin, 1 300 opiskelijaa. Venäjän kansalaiset olivat toiseksi suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä, vajaa tuhat opiskelijaa, Intian kansalaisia oli kolmanneksi eniten, 600 opiskelijaa. Iranin kansalaisia oli 521 ja Pakistanin kansalaisia 511. Kaiken kaikkiaan ulkomaan kansalaisia oli yliopistoissa 10 000.

Vuonna 2022 toisella asteella (sisältäen erikoisammattitutkintokoulutuksen) opintonsa aloittaneilla suomi, ruotsi tai saame oli äidinkielenä 85 %:lla aloittaneista. Lukion aloittaneilla osuus oli 91 %, ammatillisen koulutuksen aloittaneilla 83 %, ammattikorkeakoulutuksen aloittaneilla 86 % ja yliopistokoulutuksen aloittaneilla 85 %.

Lukiokoulutuksen aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 85 %:lla ja ruotsi 6 %:lla. Ammatillisessa koulutuksessa aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 80 %:lla ja ruotsi 3 %:lla. Saamen kieli oli äidinkielenä hyvin pienellä osalla eli 0,04 %:lla sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisessa koulutuksessa oli suomi, ruotsi tai saame äidinkielenään useammin ammattitutkinnon aloittaneilla (88 %) tai erikoisammattitutkinnon aloittaneilla (96 %) kuin ammatillisen perustutkinnon aloittaneilla (80 %).

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (ei sisällä ylempää amk-tutkintoa) aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 81 %:lla ja ruotsi 4 %:lla. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 85 %:lla ja ruotsi 3 %:lla. 

Alemmassa korkeakoulututkintokoulutuksessa eli yliopistokoulutuksen kandidaattitutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 87 %:lla ja ruotsi 6 %:lla ja ylemmässä korkeakoulututkintokoulutuksessa eli maisterivaiheessa aloittaneilla suomi oli äidinkielenä 63 %:lla ja ruotsi 5 %.

Vuonna 2013 Suomessa oli 49 300 vieraskielistä opiskelijaa perusasteen jälkeisessä koulutuksessa, mikä oli 7 % opiskelijoista. Vuoteen 2022 mennessä määrä oli kasvanut 6 prosenttiyksikköä, ja vieraskielisiä opiskelijoita oli 98 200 eli 13 % kaikista opiskelijoista.

Koulutussektoreilla kehitys on ollut keskenään erilaista. Ylivoimaisesti suurin muutos on tapahtunut ammatillisessa koulutuksessa. Kymmenen vuoden aikana vieraskielisiä opiskelijoita on tullut runsaasti lisää ammatilliseen koulutukseen ja määrä on yli 2,5-kertaistunut, ollen vuonna 2022 liki 52 000.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen vieraskielisten opiskelijoiden määrä ja osuus opiskelijoista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikissa Suomen maakunnissa. Myös edelliseen vuoteen verrattuna lukumäärät ja osuudet ovat kasvaneet tai pysyneet ennallaan.

Maakunnittain tarkasteluna prosentuaalisesti eniten vieraskielisiä opiskelijoita oli vuonna 2022 Uudenmaan maakunnassa (19 %). Myös Etelä-Karjalan (16 %), Pohjanmaan (14 %) ja Ahvenanmaan (13 %) maakunnissa oli vieraskielisiä opiskelijoita enemmän kuin Suomen maakunnissa keskimäärin. Vähiten vieraskielisiä opiskelijoita oli Lapin maakunnassa (5 %) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa (7 %).

Uudenmaan maakunnassa opiskeli 46 600 vieraskielistä opiskelijaa eli 47 % kaikista Suomen vieraskielisistä opiskelijoista vuonna 2022.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana lukiokoulutuksen vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä, ammatillisen koulutuksen 9 prosenttiyksikköä, ammattikorkeakoulutuksen 3 prosenttiyksikköä ja yliopistokoulutuksen 4 prosenttiyksikköä.

Lukiokoulutuksen opiskelijoista oli vieraskielisiä 8 % vuonna 2022. Vieraskielisistä lukiolaisista opiskeli Uudenmaan maakunnassa 59 %, kun kaikista lukiolaista Uudellamaalla opiskeli 36 %. Eniten vieraskielisiä lukiolaisia oli Helsingissä, 3 100 opiskelijaa, mikä on 18 % kunnan lukiolaisista. Isoista kunnista myös Vantaalla ja Espoossa oli runsaasti vieraskielisiä lukio-opiskelijoita, Vantaalla 17 % ja Espoossa 13 %. Muissa yli tuhannen lukio-opiskelijan kunnissa vieraskielisten osuudet olivat 3-8 %. Prosentuaalisesti eniten vieraskielisiä oli muutamissa pienissä kunnissa, kuten Sallassa (59 %), Savukoskella (57 %), Posiolla (48 %) ja Kinnulassa (37 %).

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista vieraskielisiä oli 15 % eli 51 900 opiskelijaa. Yli puolet heistä, 26 500, opiskeli Uudellamaalla, mikä on 25 % kaikista Uudenmaan maakunnan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Prosentuaalisesti paljon vieraskielisiä oli myös Pohjanmaalla (19 %), sekä Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, molemmissa 16 %.

Ammatillisen koulutuksen vieraskielisten opiskelijoiden osuudet isoissa kunnissa vuonna 2022 olivat: Vantaa 31 %, Helsinki 30 %, Espoo 27 %, Turku 20 %, Tampere 16 %, Joensuu 13 %, Lahti 11 %, Jyväskylä 9 %, Kuopio 9 % ja Oulu 8 %.

Ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista vieraskielisiä oli 11 % eli 18 600 vuonna 2022. 35 % vieraskielisistä opiskeli Uudenmaan maakunnassa, mikä on 15 % Uudellamaalla opiskelevista ammattikorkeakoululaista. Vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli prosentuaalisesti eniten Keski-Pohjanmaan (25 %) ja Etelä-Karjalan (19 %) maakunnissa.

Yliopistokoulutuksen opiskelijoista oli vieraskielisiä 11 % eli 18 800 opiskelijaa vuonna 2022. Heistä 44 % opiskeli Uudellamaalla, mikä on 15 % kaikista Uudenmaan maakunnan yliopisto-opiskelijoista.

Kunnittain tarkasteluna Helsingissä oli eniten yliopisto-opiskelijoita, yhteensä 36 000 vuonna 2022. Määrällisesti eniten vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli kuitenkin Espoossa, lähes 4 300. Isoista kunnista vieraskielisten osuus yliopisto-opiskelijoista oli korkein Espoossa (22 %), muissa isoissa kunnissa osuudet olivat pienempiä, kuten Helsingissä ja Oulussa 11 %, Tampereella ja Turussa 10 % ja Jyväskylässä 6 %.

Prosentuaalisesti eniten yliopistokoulutuksen vieraskielisiä opiskelijoista oli muutamassa opiskelijamäärältään pienessä maakunnassa ja kunnassa. Näitä olivat mm. Etelä-Savon maakunta, jossa yliopisto-opiskelijoista oli vieraskielisiä 46 %, Kymenlaakso, jossa osuus oli 40 % ja Päijät-Hämeen maakunta, jossa osuus oli 29 %.  Etelä-Savon maakunnassa kaikki vieraskieliset yliopisto-opiskelijat opiskelivat Mikkelissä, Kymenlaakson maakunnassa Kouvolassa ja Päijät-Hämeen maakunnassa Lahdessa.

Ahvenanmaan maakunnassa kaikki perusasteen jälkeinen koulutus järjestettiin Maarianhaminassa. Kymmenessä vuodessa Ahvenanmaan vieraskielisten opiskelijoiden osuus kasvoi 4 %:sta 13 %:iin.

Tutkinnon suorittaneista 10 % oli vieraskielisiä. Koulutusaloittain tarkasteltuna vieraskieliset opiskelijat suorittivat tutkintoja erityisen paljon palvelualoilla (21 %) ja ICT-alalla (19 %) vuonna 2022. Muilla koulutusaloilla prosentit vaihtelivat 3:n ja 12:n välillä.

Palvelualat on yksi keskeisimmistä ammatillisen koulutuksen koulutusaloista. Palvelualoilla tutkinnon suorittaneista 20 % oli vieraskielisiä vuonna 2022. Ammatillisessa koulutuksessa myös terveys- ja hyvinvointialoilla sekä tekniikan aloilla oli runsaasti vieraskielisiä tutkinnon suorittaneita.

Ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijamäärältään suurin koulutusala on terveys- ja hyvinvointialat, missä suoritettiin 10 100 tutkintoa vuonna 2022. Vieraskielisiä tutkinnon suorittaneita oli terveys- ja hyvinvointialoilla yhteensä 650 henkilöä eli 6 %. Lukumäärältään eniten vieraskielisiä tutkinnon suorittaneista oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla, 970 henkilöä eli 15 % alan tutkinnon suorittaneista. Prosentuaalisesti suurin osuus oli ICT-alalla (18 %) eli noin 380 tutkinnon suorittanutta.

Yliopistokoulutuksessa suoritettiin eniten tutkintoja kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusaloilla vuonna 2022, yhteensä noin 5 300. Vieraskielisiä tutkinnon suorittaneita oli kuitenkin sekä määrällisesti että prosentuaalisesti eniten ICT-aloilla, 690 henkilöä, mikä on 26 % kaikista koulutusalan tutkinnon suorittaneista.  Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla vieraskielisiä tutkinnon suorittaneista oli 8 % eli 430 henkilöä. Yliopistokoulutuksessa myös tekniikan aloilla oli runsaasti vieraskielisiä tutkinnon suorittaneita. 

Vuonna 2022 toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 16-vuotiaat: lukion uusista opiskelijoista tähän ikäryhmään kuului 31 100 opiskelijaa ja ammatillisen perustutkinnon uusista opiskelijoista 24 800 opiskelijaa. Ammatillisen perustutkinnon aloitti lisäksi lähes 53 300 yli 20-vuotiasta opiskelijaa.

Sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurin ikäryhmä oli 19-vuotiaat. Ylioppilastutkinnon suoritti 19-vuotiaana 25 200 ja ammatillisen perustutkinnon 12 100 nuorta. Ammatillisen perustutkinnon suoritti 20–25-vuotiaana 11 100 ja yli 25-vuotiaana 18 100 opiskelijaa. Vanhimmat tutkinnon suorittaneet olivat yli 70-vuotiaita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon aloittaneissa ja suorittaneissa on hyvin eri ikäisiä. Uusia opiskelijoita niissä oli 41 000, joista alle 25-vuotiaita vain 4 100. 25–34-vuotiaita oli 11 200, 35–44-vuotiaita 12 600 ja 45-vuotiaita ja sitä vanhempia 13 000.

Tutkinnon suorittaneita oli 24 300, joista alle 25-vuotiaita oli vajaa 1 400. 25–34-vuotiaita oli lähes 6 300, 35–44-vuotiaita 7 900 ja 45-vuotiaita ja sitä vanhempia 8 800.

Vuonna 2022 ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittaneiden yleisin ikäryhmä oli 20-vuotiaat. Heitä aloitti 4 500. 21-vuotiaita aloitti lähes yhtä paljon, hieman alle 4 500. Yhteensä aloittaneita oli 43 300, joista alle 25-vuotiaana aloitti 21 600, 25–34-vuotiaana aloitti 13 400 ja 35-vuotiaana tai vanhempana aloitti 8 300 opiskelijaa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 23 900, joista suurin ikäryhmä oli 24-vuotiaat. Heitä tutkinnon suorittaneissa oli 2 900. Yhteensä alle 25-vuotiaita oli vajaa 6 000, 25–34-vuotiaita 12 200 ja 35-vuotiaita tai vanhempia 5 700. Vanhimmat tutkinnon suorittaneet olivat 66-vuotiaita.

Yliopistokoulutuksen aloittaneiden yleisin ikäryhmä oli 19-vuotiaat. Heitä aloitti 5 300. Yhteensä aloittaneita oli 30 400 (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot), joista alle 25-vuotiaana aloitti 19 300, 25–34-vuotiaana yliopistokoulutuksen aloitti 7 700 ja 35-vuotiaana tai vanhempana aloitti 3 400 opiskelijaa.

Yliopistokoulutuksen (alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon) suoritti 29 100, joista suurin ikäryhmä oli 25-vuotiaat. Heitä tutkinnon suorittaneissa oli 3 700. Yhteensä alle 25-vuotiaita oli 8 100, 25–34-vuotiaita 17 200 ja 35-vuotiaita tai vanhempia 3 800. Vanhimmat tutkinnon suorittaneet olivat yli 70-vuotiaita.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.