Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus) astui voimaan 11.6.2024

Katja-asetus (311/2024) käynnistää uuden vaiheen kaavoituksessa. Asetuksessa säädetään kansallisen tason vähimmäisvaatimukset valtakunnallisesti yhteentoimivan kaavatiedon laatimiselle. Tällä tarkoitetaan koodistoja, joita tulee käyttää tietomallimuotoisia kaavamääräyksiä laadittaessa. Lisäksi asetuksessa säädetään valtakunnallinen vakiomuotoinen esitystapa (kaavamääräyskokoelma) koneluettavalle kaavatiedolle.  

Uudistus mahdollistaa uudenlaisia tapoja esittää, jakaa ja analysoida kaavatietoja. Kaavatietoja tarvitaan monissa yhteiskunnan prosesseissa. Yhteentoimivat koneluettavat kaavat sujuvoittavat tiedonsiirtoa eri prosessien välillä ja vähentävät tiedon tulkintaan liittyvien virheiden riskiä. Yhteentoimivan kaavatiedon pohjalta myös kaavoittaja voi esimerkiksi laatia entistä helpommin useita eri kaavavaihtoehtoja ja laskea näiden vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia. Tällöin saadaan entistä tarkempaa tietoa päätöksentekoon. Yhteentoimiva tieto mahdollistaa myös muun muassa helpommin parhaiden kaavoituskäytäntöjen jakamisen koko Suomessa. 

Asetuksella vastattiin maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukseen siitä, että kaavat tulee laatia kansallisesti yhteentoimivassa tietomallimuodossa. Asetuksen myötä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000 annettu ympäristöministeriön asetus kumottiin. Lähtökohtana on kuitenkin ollut, että kaavan ulkoasu pysyy pääpiirteittäin samana, jolloin eri aikoina laadittuja kaavojen vertailtavuus säilyy. Asetus sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kumottua merkinnöistä annettua ympäristöministeriön asetusta voidaan soveltaa vuoden 2028 loppuun asti. 

”Haluan kiittää kaikkia sidosryhmiä merkittävästä työstä. Ilman osaavan joukon laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä valtakunnallisesti yhteentoimiva kaavatieto olisi jäänyt vain haaveeksi. Tämä on suuri yhteinen askel rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseksi”, kiittää ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Björklund. 

Lausuntoja saatiin 73, ja niiden sisältö oli yksityiskohtaista ja erittäin arvokasta. Palaute koski muun muassa kaavoituksen joustavuuden säilyttämistä, vaikka siirrytäänkin koneluettavaan tietoon. Asetukseen sisällytetty jousto muodostaa erilaisia kaavamääräyksiä ja kaavakohteita on viety niin pitkälle kuin vain suinkin mahdollista, kuitenkaan vaarantamatta digitalisointitavoitteita valtakunnallisesta koneluettavasta tiedosta. Käytännössä asetus mahdollistaa, että kaavoittaja voi laatia rajattoman määrän erilaisia kaavamääräyksiä myös tulevaisuudessa, kaavamääräykset tulee vain luokitella asetuksen koodistojen mukaisesti. 

Tietomallipohjaisen kaavan laatimista testataan myös käynnissä olevassa kuntien ja maakuntien liittojen kumppanitestauksessa (2023–2024). Kumppanit testaavat yhdessä ohjelmistokehittäjiensä kanssa tietomallipohjaisen kaavan laatimista käytännössä. Testauksesta saatu arvokas palaute on myös huomioitu asetuksessa. Kumppanitestauksessa saatujen kokemusten myötä tullaan laatimaan tekninen ohjeistus, joka sisältää esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä koneluettavien kaavamääräysten laatimiseksi.   

Ympäristöministeriön rahoituksella tullaan käynnistämään koulutusta tietomallipohjaiseen kaavoitukseen vuoden 2024 aikana. Koulutus on maksutonta kunnille ja maakuntien liitoille.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.