Ympäristövaliokunta kannattaa kuntien ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteen kumoamista
Eduskunnan ympäristövaliokunta puoltaa hallituksen esitystä, jolla muutetaan ilmastolakia ja kumotaan kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvollisuus.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta lähtien. Valiokunnan mietintö asiasta valmistui 14.11.2024. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joista toinen on keskustan eduskuntaryhmän tekemä ja toinen sosiaalidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien yhteinen.
Ilmastolakiin (423/2022) sisällytettiin vuonna 2023 kunnan velvoite laatia ilmastosuunnitelma ja päivittää se vähintään kerran valtuustokaudessa (14a §). Kuntien vuosittaisiin ilmastosuunnitelmiin varattiin 2,8 milj. euron vuosittainen määräraha, joka on jo poistettu valtion talousarviosta. Valiokunta toteaa, että velvoitteen poistaminen vaikuttaa pääasiassa pieniin kuntiin, sillä lähes kaikilla yli 100 000 asukkaan kaupungeilla ja valtaosalla yli 50 000 asukkaan kaupungeista on jo ilmastosuunnitelma.
Velvoitteen poistaminen perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Esityksen tavoitteena on osaltaan tasapainottaa valtiontaloutta ja karsia kuntien hallinnollista taakkaa tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
Valiokunta kuitenkin korostaa, että kunnat ja alueet ovat keskeisiä toimijoita Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta, sillä niiden aktiivinen ilmastotyö edistää eri sektoreiden päästövähennyksiä suoraan ja epäsuorasti. Vaikka velvoite laatia ilmastosuunnitelma poistuukin, on tärkeää, että kunnat jatkavat ilmastotyötä haluamallaan tavalla vapaaehtoisesti ja tukevat sillä tavoin osaltaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamista.
Valiokunta huomauttaa, että ilmastolakiin sisältyy kirjaus, jonka mukaan Suomen ympäristökeskus pitää edelleen yllä kuntien päästötietopalvelua (19 §). Tällä tuetaan kuntien vapaaehtoisen ilmastotyön jatkumista. Valtiontalouden tasapainottamistarpeesta johtuen Suomen ympäristökeskukselle ei kuitenkaan esitetä vuoden 2025 talousarvioesityksessä voimavaroja päästötietopalvelun ylläpitämistä varten, vaan sen arvioidaan voivan hoitaa tehtävän olemassa olevilla voimavaroilla ja tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Voimavaratarpeeksi on arvioitu pysyvästi 0,5 henkilötyövuotta, 50 000 euroa.
Valiokunta toteaa, että vapaaehtoiset kuntien verkostot ja käytettävät työkalut ovat vieneet ilmastotyötä merkittävästi eteenpäin viime vuosien aikana. Kokemukset ovat osoittaneet, että ilmastosuunnitelmien laatiminen on lisännyt kuntien mahdollisuuksia saada hankkeilleen rahoitusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jatkossa kunnat voivat hakea tukea ilmastotoimiin EU-rahoituksen kautta, esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavan Hiilineutraali Suomi -toimintalinjan kautta. EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hakuprosessien osaamista, joten kuntien keskinäisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tehokkaasti mahdollisuuksiin onnistua haussa.
Valiokunnan mietintö YmVM 8/2024 vp.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta HE 151/2024 vp.
Lähde: eduskunnan tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
ASP- ja valtiontakauslainsäädännön jatkovalmistelun linjaukset on tehty