Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­ta korostaa kansallista päätöksentekoa il­mas­ton­muu­tok­seen sopeutumisessa

Komissio antoi maaliskuussa 2024 tiedonannon Ilmastoriskien hallinta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi (COM(2024) 91 final). Tiedonanto on osa EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuutta.

Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä komission tavoitteita vahvistaa ilmastoriskeihin varautumista osana johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Myös tavoite turvata yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden saatavuutta riskien lisääntyessä on kannatettava.

Valiokunta yhtyy komission huoleen ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä ja korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä. Valiokunta pitää tärkeänä, että niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin seurataan ilmastonmuutoksen etenemistä ja varaudutaan aikaistamaan tarvittavia toimia.

Valiokunta toteaa, että EU:n laajuinen yhteistyö ja koordinointi sopeutumistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa on perusteltua, mutta sopeutumista koskeva päätöksenteko tehdään kuitenkin ensisijaisesti kansallisista lähtökohdista käsin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset edellyttävät jäsenmailta erityyppisiä toimia, jotka voidaan toteuttaa eri tavoilla jäsenmaiden omat hallinnolliset ja lainsäädännölliset lähtökohdat huomioon ottaen. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelu kuuluu lähtökohtaisesti kansalliseen toimivaltaan, jossa Suomessa on itsehallinnollisilla kunnilla keskeinen asema.

Valiokunta muistuttaa, että ilmastonmuutoksesta suoraan tai välillisesti aiheutuvat kustannukset ovat niin suuria, että varautumistoimiin on ryhdyttävä kiireellisesti. Jo nyt toteutuneen 1,5 asteen ylityksen arvioidaan pienentävän EU:n bruttokansantuotetta noin 7 % vuosisadan loppuun mennessä. Tarve rahoittaa ilmastokestävyyttä korostaa tarvetta yhteiseurooppalaiselle tehokkaalle puhtaalle siirtymälle ja sen tukemiselle.

Valiokunta korostaa lausunnossaan Suomen asemaa arktisella alueella. Komissio nostaa tiedonannossaan esiin ilmastoriskejä kuten kuivuus, tulvat, maastopalot, taudit, satovahingot, lämpökuolemat, vaikutukset luontoon ja ympäristöön sekä infrastruktuurin vauriot. Eniten riskejä kohdistuu toisaalta Etelä-Eurooppaan ja toisaalta arktisiin alueisiin, kuten Suomeen. 

Arktisen alueen luonnon monimuotoisuus on erityisen herkkä lämpenemiselle. Suomessa ilmaston ennakoidaan lämpenevän monia muita alueita nopeammin ja ilmastonmuutoksen oletetaan uhkaavan tulevaisuudessa yhä suurempaa osaa lajistosta. Valiokunta muistuttaa, että Eurooppa on lämmennyt noin kaksi kertaa nopeammin ja arktinen alue jopa neljä kertaa nopeammin kuin maapallon muut osat keskimäärin 1980-luvulta alkaen. 

Valiokunta korostaa, että sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen edellyttää, että luonnon ekosysteemien sietokykyä parannetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistamalla. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä kestävät monimuotoiset metsät turvaavat hiilinielua ja -varastoa sekä luonnon monimuotoisuutta. Turvaamalla lähiluontoa myös kaupungeissa voidaan parantaa helle- ja tulvariskien hallintaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ovat hyvin erilaisia riippuen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeistä. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopassa erityispiirteenä on nopea hyönteistuhojen lisääntyminen. Metsäbiotalouden näkökulmasta myös Suomen sisäiset alueelliset erot tulee ottaa huomioon sopeutumisen suunnittelussa ja edistämisessä. 

Valiokunta korostaa aktiivisen metsänhoidon merkitystä metsien hyvän terveyden ja kasvukunnon ylläpitämiseksi. EU:n toteutuneen nielukehityksen, ennakoidun metsien ikärakenteen muutoksen ja metsätuhojen nopean kasvun takia on mahdollista, että metsänielujen rooli nettonollatavoitteiden saavuttamisessa jää aikaisemmin oletettua pienemmäksi.

Valiokunta korostaa lopuksi tietopohjaista päätöksentekoa. Tieteellisen tiedon, vaikutusarviointien ja jatkuvan seurannan tuottaman tiedon hyödyntäminen sopeutumisen suunnittelussa on erityisen tärkeää sen varmistamiseksi, että toimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja räätälöityjä kansalliset, alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet huomioon ottaen. On siten perusteltua, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tieto- ja osaamispohjaa vahvistetaan ja sopeutumistoimet suunnataan perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon ja vahvaan ennakointiin.

Valiokunnan lausunto YmVL 7/2024, E 28/2024.

Lähde: eduskunnan tiedote.