Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­ta: Puhtaan siirtymän investoinnit tärkeitä, ym­pä­ris­tö­vi­ran­omais­ten resurssit sekä sujuva ja laadukas lupakäsittely turvattava

Valiokunta pitää valtioneuvoston päätösten lähtökohtia säästötarpeista ymmärrettävinä. Samalla on huomattava, että ympäristöministeriön hallinnonalan menokehykset ovat vain noin 0,3 % hallinnonalojen kokonaiskehyksestä. Budjettitalouden määrärahojen kokonaistaso on 244 milj. euroa vuonna 2025 ja 221 milj. euroa vuonna 2028. Hallinnonalan määrärahat pienenevät 23 milj. euroa (-9 %) kehyskaudella. Määrärahan pienenemisen syynä ovat toimintamenojen säästöt ja InvestEU-lainatakausohjelman päättyminen vuonna 2027.

Valtioneuvosto toteaa selonteossaan, että Suomen julkisen talouden tilanne on huolestuttava. Julkisyhteisöjen alijäämä on vaarassa jäädä pysyvästi yli 3 %:iin suhteessa BKT:hen ja julkinen velka on jo lähes 80 % suhteessa BKT:hen, ja näistä syistä julkisen talouden suunnitelmassa on jouduttu esittämään toimia velkasuhteen kääntämiseksi laskuun.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on päättänyt uudesta kasvupaketista investointien vauhdittamiseksi. Paketin osana valmistellaan verohyvitys suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä, mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle, ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden ekosysteemin rakentumista Suomeen. Alustavasti verohyvitys olisi 20 % investoinnin summasta kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Yhteensä julkisen talouden suunnitelmassa edistetään kaikilla hallinnonaloilla hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita noin 2,2 mrd. eurolla vuonna 2025, ja tämän jälkeen noin 1,7 mrd. eurolla vuonna 2028.

Valiokunta korostaa, että uskottava eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta edellyttää mittavia investointeja puhtaaseen teknologiaan fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Tarvitaan myös merkittävää teknologioiden kehittämistä, mikä edistää samalla myös kriisivarautumista ja -kestävyyttä. Investointien saamiseksi Suomeen on tärkeää pystyä tarjoamaan ennakoitava ja houkutteleva toimintaympäristö yrityksille, joista kilpailevat myös muut EU:n jäsenmaat ja Yhdysvallat.

Puhtaan siirtymän vauhdittamisen kannalta tärkeää on ympäristöluvituksen sujuvuus. Valiokunta toteaa, että lupakäsittelyä voidaan edelleen tehostaa, käsittelyaikaa lyhentää ja laatua parantaa. Valtion aluehallinnon uudistamisella on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä, kun ympäristöllisiä lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan yhteen virastoon.

Valiokunta korostaa, että ympäristöviranomaiselle on varmistettava riittävät voimavarat sekä valvonnassa että lupakäsittelyssä. Voimavarojen ja osaamisen riittävyys on taattava kaikissa tilanteissa, jotta voidaan varmistua sekä sujuvasta lupakäsittelystä että päätösten laadukkuudesta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa on sitouduttu tavoittelemaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. Suomen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tuetaan vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä vieraslajien torjuntaa ja edistämällä talousmetsien aktiivista luonnonhoitoa.

Hallitusohjelman mukaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät suojellaan. Valiokunta pitää kriteerit täyttävien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua tärkeänä. Kriteerien mukaiset metsät tulee kartoittaa maastossa julkisen tahon toimesta.

Valiokunta pitää tärkeänä yksityisten metsien suojelun perustumista vapaaehtoisuuteen. Tärkeää on myös, että valtion maita koskevien suojelukriteerien asettaminen ei johda käytännössä tarkoituksensa vastaisesti yksityisten maanomistajien metsien rajautumiseen talouskäytön ulkopuolelle.

Valiokunta toteaa, että Metsähallituksen Luontopalvelujen tehtävät ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi. Luontopalvelujen rahoituksen 12 %:n lasku vuoteen 2028 mennessä haastaa laajentuneen kansallispuistoverkoston retkeilyreittien ylläpitoa ja historiallisten arvokohteiden hoitoa.

Hallitusohjelman lähtökohta on, että asumista edistetään vapaarahoitteisella asuntorakentamisella ja tuettua Ara-tuotantoa vähennetään. Tuetun asuntokannan kohdentumista heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille halutaan lisätä. Valiokunta toteaa, että huomattavaa muutosta asuntopolitiikassa merkitsee linjaus siitä, että uutta asumisoikeustuotantoa ei rahoiteta lainkaan vuosina 2026–2027. Vuoden 2025 korkotukilainojen myöntämisvaltuus on 1,75 mrd. euroa ja vuosien 2026–2027 yhteensä 2 mrd. euroa. ​

Valiokunta muistuttaa, että rakentaminen yleisesti ja asuinrakentaminen erityisesti on suhdanneherkkä toimiala. Ara-tuotannolle on muiden tavoitteiden lisäksi asetettu tehtävä asuinrakentamisen suhdanteiden tasaajana. Valiokunta toteaa, että ara-tuotannon osuus kaikesta uudisrakentamisesta nousi vuonna 2023 43 %:iin edellisvuoden 15 %:sta, joten vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahdettua ara-tuotannolla on ollut selkeästi elvyttävä vaikutus. 

Asumissegregaatio on herättänyt merkittävää huolta viime aikoina, ja asumisoikeustuotannon rooli segregaation ehkäisemisessä on tullut esiin valiokuntakuulemisessa. Myös ara-asuntotuotanto voi toimia sekä segregaation hallinnan välineenä että segregaation kiihdyttäjänä, jos sitä sijoitetaan runsaasti yhteen paikkaan. Valiokunta korostaa, että ara-tuotannon toteuttamisessa ovat kunnalliset päättäjät avainasemassa. Asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa segregaatioon, mutta segregaation keskeisenä syynä voidaan kuitenkin pitää taloudellisten resurssien epätasaista jakautumista, mihin puuttuminen edellyttäisi tulo- ja omaisuuserojen tasoittamista politiikkatoimilla.

Valiokunta korostaa, että asuntopolitiikan polarisoituminen jatkuu ja kasvukeskusten ja väestöltään vähenevien seutujen haasteisiin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Asuntomarkkinoiden polarisaation vuoksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden suunnitelmassa osoitetaan vuosille 2025–2028 purkuakordi- ja rajoitusakordivaltuuden suuruudeksi yhteensä 8,0 milj. euroa vuodessa. Purkuakordeilla kannustetaan vuokrataloyhtiöitä huolehtimaan ajoissa kiinteistökannan sopeuttamisesta. 

Erityisryhmien investointiavustusta lasketaan 43 milj. eurosta 15 milj. euroon vuodessa siten, että vammaisten asumiseen liittyvien investointikohteiden rahoitus turvataan. Erityisryhmillä tarkoitetaan vanhuksia, vammaisia, asunnottomia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, opiskelijoita sekä erityistukea tarvitsevia nuoria.

Valiokunta toteaa, että erityisryhmien avustusvaltuus riittänee käyttötarkoitusta vammaisten ja pitkäaikaisasunnottomien hankkeisiin. Sen sijaan muut ryhmät, kuten mielenterveyskuntoutujat, ikääntyvät, opiskelijat, muistisairaat ja nuoret jäänevät vaille erityisryhmien investointiavustusta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden suunnitelmassa opiskelijat siirretään asumistuelta tuen määrää heikentävän opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Nykyisillä käyttöasteilla opiskelija-asuntosektori ei pysty vastaamaan kasvavaan kysyntään ilman tuntuvaa lisärakentamista, sillä vapaita asuntoja ei juuri ole.

Valiokunta korostaa tarvetta pyrkiä lisäämään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Ara-järjestelmällä on oma tärkeä paikkansa osana asumisen tukijärjestelmää, mutta järjestelmän toimivuutta on syytä parantaa monin tavoin. Myös valtion asuntorahaston taseen ehtyminen pakottaa pohtimaan tulevaisuudessa tarvittavia rakenteellisia muutoksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa hallitusohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa, ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin, jos vaikutusarviot osoittautuvat virheellisiksi tai riittämättömiksi.

Lue valiokunnan mietintö YmVL 8/2024 vp, VNS 2/2024 vp.

Lähde: eduskunnan tiedote.