Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­ta: Ra­ken­nus­lu­pa­pro­ses­sin sujuvoittamista koskevat ehdotukset perusteltuja

Samalla valiokunta hyväksyy kaksi lakialoitetta, joista toisessa esitetään, että kuntien velvoitt​eita rakennusjärjestyksen laatimisesta kevennetään (LA 20/2024). Toisessa lakialoitteessa rajataan yhdistysten valitusoikeutta siten, että yhdistysten valitusoikeuden ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi yksittäiset pientalohankkeet (LA 21/2024). 

Keskeinen lakimuutos koskee 1.1.2025 voimaan tulevaa rakentamislakia (751/2023). Lisäksi muutetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999), jonka nimike muuttuu ensi vuoden alusta alueidenkäyttölaiksi. Tavoitteena on muuttaa rakentamislakia ennen sen voimaantuloa niin, että hallinnollinen taakka kevenee ja byrokratia vähenee. Tähän liittyen muun muassa yhdistysten valitusoikeuksia rajoitetaan ja päävastuullisen toteuttajan vastuu poistuu. Lakiin sisällytetään myös rakennuslupien käsittelyaikatakuu. 

Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä pääosin muuttamattomina, kuitenkin rakentamislain muuttamista koskevan lakiehdotuksen osalta muutettuna. 

Rakennusten hiilijalanjäljen sääntelyn soveltamisalaa on tarkoitus supistaa ja soveltamisalasta poistaa esimerkiksi pientalot ja korjattavat rakennukset. Ilmastoselvityksen laatimisvelvoite ei koskisi myöskään laajennuksia eikä laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Lupamenettelyä sujuvoitettaisiin siten, että rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitettaisiin vasta loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Lakiin lisätään mahdollisuus päättää vähäisestä poikkeamisesta loppukatselmusvaiheessa. 

Saamansa lausuntopalautteen perusteella valiokunta esittää lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus tarkastelee viipymättä kaukolämmön paikallisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaariolaskentamenetelmien käyttöönottoa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.​

Rakentamislakiin lisättäisiin uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa.  Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla on tarkoitus ohittaa kaavoitus ja nopeuttaa siten puhtaan siirtymän hankkeiden toteuttamista. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa kattaa sekä alueet, joilla ei ole asema-, yleis- tai maakuntakaavaa, että alueet, jonka aluevaraus ja kaavamääräys ei mahdollista teollisuushankkeen sijoittumista. Sijoittamisluvan myöntämiseen ei liity tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Se on oikeusharkintaa. Jos luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä.​

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että puhtaan siirtymän sijoittamisluvan myöntämisen edellytyksissä on huomioitava erityiset suojeltavat ympäristöt ja intressit. Ehdotetun 43 a §:n 2 momentin mukaan puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ei saa suhteettomasti heikentää kenenkään elinympäristön laatua. Lisäksi 46 a §:n mukaan sijoittumisluvan edellytyksenä on muun ohella se, että rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämistä. Valiokunta tekee asiasta vaikutustenarviointeja koskevan täsmentävän säännösehdotuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että ELY-keskuksen valitusoikeus palautetaan rakentamislakia edeltävän ja yhä voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi. Museoviranomaisen valitusoikeudesta luovutaan muiden kuin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden osalta. Samoin sellaisten rekisteröityjen yhteisöjen, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen, valitusoikeudesta ehdotetaan luovuttavaksi. Lisäksi valiokunta päätti yhdistää esityksen käsittelyyn lakialoitteen LA 21/ 2024 vp, jossa ehdotetaan ympäristöjärjestöjen valitusoikeuden rajaamista siten, että niillä on valitusoikeus poikkeamisluvasta sekä rakentamisluvasta suunnittelutarvealueelle sijoittuvan rakennuspaikan osalta vain sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017).

Valiokunnan mukaan muutokset ovat perusteltuja. Yhteisöjen valitusoikeuksien kaventamisen taustalla on lupaprosessin sujuvoittaminen ja byrokratian vähentäminen.​

Valiokunnan mietintö.

Lähde: eduskunnan tiedote.