Yritysten merkitys luontokadon hillitsemisessä ja luon­to­po­si­tii­vi­suu­den lisäämisessä on kasvanut

Luonnonvaraverkoston tilaisuudessa 30.8.2023 arvioitiin Kunming-Montrealin luontokokouksen tuloksia ja kuultiin liike-elämän näkökulmia luonnon monimuotoisuuden merkityksestä yrityksille. Tilaisuudessa myös hahmoteltiin Kunming-Montrealin biodiversiteettitavoitteiden edistämistä yksityissektorilla sitoumuksina ja toimenpiteinä. Osallistujina oli ministeriöiden, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. 

Tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi, että Suomi voi maailmalla olla kokoaan suurempi, jos teemme hyvää keskinäistä yhteistyötä. Kaikkia tarvitaan, ei pelkästään ministeriöiden toimintaa. Keskeinen kysymys on, miten Suomi pelaa yhteen.

”Hallituksen uuden ohjelman ensiaskeleita ryhdytään nyt parhaillaan edistämään ja toteuttamaan. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen suhteen tavoitetila on sama kuin ennenkin, vaikka työkalut voivat olla erilaisia”, kansliapäällikkö Husu-Kallio rohkaisi.

Tilaisuudessa esimerkkejä ruokaketjun ja metsäalan sitoumuksista biodiversiteettitavoitteisiin antoivat S-ryhmän Nina Elomaa, Valion Juha Nousiainen ja Metsä Groupin Timo Lehesvirta. Yritysten roolista biodiversiteettitavoitteiden toimeenpanossa puhuivat työeläkevakuutusyhtiö Varman Hanna Kaskela, Ramboll Oy:n Saara Vauramo sekä Sitran Lasse Miettinen. Lisäksi kuultiin ympäristöministeriön Tarja Haarasen johdatus Kunming-Montrealin luontokokouksen tuloksiin sekä kommenttipuheenvuorot Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemeltä, MTK:n Anna-Rosa Asikaiselta, WWF:n Anne Tarvaiselta sekä Luonnonvarakeskuksen Juha Hiedanpäältä.

Esityksissä ja keskustelussa tuotiin esille, että luontoarvon kasvattamisessa ja sen sisällyttämisessä yritysten toimintaan voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnästä saatuja oppeja ja menetelmiä. Luontovaikutuksille kaivattiin mittareita, jotka ottavat huomioon esimerkiksi arvoketjujen luontovaikutukset. Yritykset kokevat hyötyvänsä siitä, että esimerkkejä hyvistä tavoista laskea luontovaikutuksia eri sektoreilla jaetaan avoimesti. Toisaalta todettiin, että esimerkiksi metsäsektorilla on tehty jo pitkään luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia. Toimeenpanon haasteena on kehittää käytännönläheisiä keinoja, joilla viljelijät, metsätalouden harjoittajat sekä muut toimijat hyötyisivät luontopositiivisista teoista. Myös asiakkaiden tietopohjaa palvelevia keinoja on syytä kehittää.   

Tilaisuuden johtopäätelmä oli, että kaikilla toimijoilla on yhteinen tahtotila mennä kohti biodiversiteettitavoitteita, vaikka keinoista ei aina olla samaa mieltä. Tarvitaan sekä suojelua että maa-alueita, joilla harjoitetaan kestävää tuotantoa. Motivaatio tehdä toimia läpi koko luonnonvarasektorin toimijakentän on keskeistä. Helppoa tavoitteiden saavuttaminen ei ole, mutta toimenpiteet tulisi aloittaa heti, jotta edelläkävijänä voidaan vaikuttaa globaaliin toimintakenttään.

Kansainvälinen luonnonvaraverkosto on maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on tukea Suomen uusiutuvien luonnonvarojen kestävää, vastuullista ja oikeudenmukaista käyttöä sekä edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa. Verkostoon kuuluu useiden ministeriöiden, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tavoitteena on edistää luonnonvarapolitiikkaan liittyvää ennakointityötä, vuorovaikutusta ja toimeenpanoa täydentäen samalla myös muita kansallisia kansainvälisen yhteistyön prosesseja.

Kunming-Montrealin biodiversiteettitavoitteet hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssissa 19.12.2022 Kanadan Montrealissa. Sitä on sanottu "Pariisin sopimukseksi luonnosta". Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä on neljä pitkän aikavälin päämäärää vuoteen 2050 ja 23 toimintaa ohjaavaa tavoitetta, jotka tulee saavuttaa 2030 mennessä. Lisäksi päätettiin uuden rahaston perustamisesta, seurantajärjestelmän kehittämisestä sekä digitaalisesta geenitiedosta saatavien hyötyjen jaosta.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.