Kiinteistörekisteriote – mikä se on ja miten sitä luetaan?
Kiinteistörekisteriote on virallinen asiakirja, joka sisältää keskeiset tiedot kiinteistöstä ja sen muodostumisesta.
Mikä on kiinteistörekisteriote?
Kiinteistörekisteriote on virallinen asiakirja, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöstä ja sen muodostumisesta. Otteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin tiedot on haettu rekisteristä. Jos kyseessä on oikeaksi todistettu ote, allekirjoitustiedot löytyvät asiakirjan alareunasta.
Kiinteistörekisteriotteen sisältö
Perustiedot
Otteen perustiedot-osiossa esitetään:
- Kiinteistötunnus
- Rekisteriyksikön nimi
- Rekisteriyksikkölaji (tila, tontti, lunastusyksikkö, yhteinen alue jne.)
- Sijaintikunta
- Rekisteröintipäivämäärä
- Mahdollinen lakkaamispäivämäärä
- Pinta-alatiedot (kokonaispinta-ala, maa- ja vesipinta-ala)
- Palstojen lukumäärä
- Arkistoviitetieto.
Rekisteröintipäivämäärä kertoo, milloin kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin. Tämän jälkeen kiinteistön alue on voinut muuttua erilaisissa maanmittaustoimituksissa, joista saa tarkempaa tietoa kohdasta "Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset".
Jos kiinteistö on siirtynyt kunnasta toiseen ennen 1.2.2014, sen rekisteröintipäiväksi on merkitty siirtymispäivä, ja alkuperäinen syntyajankohta täytyy selvittää aikaisemman kunnan tiedoista.
Tonttien ja yleisten alueiden osalta otteessa esitetään myös niiden kaavan mukainen käyttötarkoitus.
Huomioitavaa pinta-alatiedoista
Kiinteistörekisterin pinta-ala voi olla epätarkka erityisesti seuraavissa tapauksissa:
- Pinta-ala perustuu vanhaan kartoitukseen
- Kiinteistö rajoittuu rantaan, tiehen tai muuhun luonnolliseen rajaan
- Pienten kiinteistöjen kohdalla tarkkuuteen vaikuttaa myös se, ovatko mahdollisesti siirtyneet lakanneet yhteiset tiet ja valtaojat mukana pinta-alassa.
Tonttien ja yleisten alueiden pinta-alat ovat kuitenkin aina tarkkoja.
Muodostumistiedot
Muodostumistiedot-osiossa esitetään se kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös, jossa rekisteriyksikkö on muodostettu. Näitä toimenpiteitä voi olla useampiakin. Lisäksi luetellaan:
- Rekisteriyksiköt ja määräalat, joista kiinteistö on muodostettu
- Kunkin muodostajaosan pinta-ala.
Yleisin toimituslaji on lohkominen ja tavallisin viranomaispäätös on kiinteistöjen yhdistäminen. Vanhoissa kuntaliitostilanteissa muodostumistiedoksi on yleensä merkitty kuntajaon muutos.
Tässä osiossa esitetään myös rekisteriyksiköiden kaavan mukainen käyttötarkoitus muodostamishetkellä. Tonttien ja yleisten alueiden käyttötarkoitus esitetään kuitenkin perustiedoissa, ja mahdolliset muutokset päivitetään niihin.
Jos kiinteistö on jäänyt lohkomisessa kantakiinteistöksi, tästä on erillinen maininta otteella. Kantakiinteistö vastaa pantatun emäkiinteistön panttioikeudesta ennen lohkokiinteistöjä.
Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet
Tässä osiossa esitetään rekisteriyksiköstä luovutetut määräalat, joita ei ole vielä muodostettu uusiksi kiinteistöiksi. Määräalan tiedoissa näkyy sen ensimmäisen luovutuksen mukaiset tiedot.
- Määräala on kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä myyty tai muulla tavalla luovutettu rajoiltaan määrätty alue
- Erillisenä luovutettu yhteisalueosuus on kiinteistöstä ilman aluetta luovutettu osuus yhteiseen alueeseen.
Kaavat, tonttijaot ja rakennuskiellot
Kiinteistörekisteriin on merkitty:
- Kunnan hyväksymät oikeusvaikutteiset yleiskaavat
- Ympäristöministeriön vahvistamat kuntien yhteiset yleiskaavat
- Asemakaavat (mukaan lukien ranta-asemakaavat)
- Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennuskiellot
- Tonttien osalta erilliset tonttijaot.
On tärkeää huomata, että kaavan sisältö ei näy kiinteistörekisteristä. Kaavoitusta koskevat tiedot voivat olla puutteellisia muiden kuin tonttien ja yleisten alueiden osalta, joten tiedot on aina syytä varmistaa kunnasta.
Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
Tässä osiossa esitetään:
- Kiinteistöä rasittavat rasitteet
- Kiinteistön hyväksi perustetut rasitteet
- Käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset.
Tiedoista käy ilmi muun muassa:
- Rekisteröintiajankohta
- Lajitieto
- Tunnus (käyttöoikeusyksiköistä)
- Mahdolliset rajaustiedot
- Arkistoviite
- Oikeuden osapuolet.
Merkinnät ovat kiinteistörekisterissä joko tekstimuotoisina rasitemerkintöinä tai sijainnillisina käyttöoikeusyksikköinä. Erityisesti vanhemmissa tiedoissa voi olla puutteita, mutta rasitteet ja käyttöoikeudet ovat silti voimassa.
Tässä osiossa esitetään myös muiden kuin maanmittausviranomaisten kiinteistöä koskevat päätökset, kuten:
- Rakennusvalvontaviranomaisen päätökset (esim. rakennusrasitteet)
- Vesilain ja kaivoslain mukaiset päätökset
- Päätökset luonnonsuojelualueista yksityisten omistamilla alueilla.
Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin
Tähän osioon on merkitty kiinteistön mahdolliset osuudet yhteisiin alueisiin ja osuuksien suuruudet suhteessa kunkin yhteisen alueen koko osuuslukusummaan. Yhteiset alueet on yksilöity kiinteistötunnuksella ja mahdollisesti nimellä.
Erityinen etuus on aikaisempien säädösten mukaan kiinteistölle perustettu oikeus, joka voi olla esimerkiksi:
- Oikeus koskivoimaan
- Oikeus kalastukseen
- Oikeus kivilouhokseen.
Erityiset etuudet ovat harvinaisia ja niitä on lähinnä vain Lapissa.
Yhteisen alueen kiinteistörekisteriotteella esitetään osakaskunnan tietoina:
- Nimi
- Tiedot järjestäytyneisyydestä
- Yhteyshenkilö (paitsi yhteismetsien osalta)
- Osuuslukusumma
- Osakaskiinteistöjen tiedot (kiinteistötunnus, nimi ja osuuden suuruus).
Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset
Tähän osioon merkitään rekisteriyksikköä koskevat ja sen muodostamisen jälkeiset:
- Maanmittaustoimitukset
- Kiinteistörekisterinpitäjän päätökset
- Rekisteröintipäivät
- Vaikutukset pinta-aloihin
- Toimenpiteen muut kohdeyksiköt
- Arkistoviite.
Muita tietoja
Tästä osiosta käyvät ilmi rekisteriyksikköä koskevat huomautukset ja muistutukset, kuten:
- Tieto siitä, jos kuntaliitoksen vuoksi rekisteriyksikköä koskevia tietoja on sen aikaisemmassa sijaintikunnassa
- Tieto siitä, että kiinteistöllä (ns. haamutilalla) ei ole yksityisiä tiluksia vaan ainoastaan osuus yhteisiin alueisiin.
Katso malliraportti kiinteistörekisteriotteesta
Katso malliraportti määräalan kiinteistörekisteriotteesta
Miksi kiinteistörekisteriote on tärkeä?
Kiinteistörekisteriote on keskeinen asiakirja kiinteistökauppojen ja -toimitusten yhteydessä, sillä se:
- Todistaa kiinteistön perustiedot ja historian
- Osoittaa kiinteistön muodostumiseen liittyvät toimenpiteet
- Näyttää kiinteistöön kohdistuvat rasitteet ja oikeudet
- Kertoo kiinteistön mahdollisista osuuksista yhteisiin alueisiin
- Auttaa selvittämään kiinteistön kaavoitustilannetta.
Kiinteistörekisteriotteen hankkiminen
Ammattilaisille suunnatusta Kiinteistö- ja huoneistohausta voit ostaa kiinteistörekisteriotteita sekä muita virallisia kiinteistöasiakirjoja. Voit tilata palvelun käyttöösi asiakaspalvelustamme: puh. 0800 141 070 tai tietopalvelut(at)almainsights.fi.
Löysitkö kaiken etsimäsi vai jutellaanko lisää?
Ota yhteyttä asiakaspalveluumme, autamme sinua löytämään oikean tuotteen tai palvelun.