PEP- ja pakotelistakysely - tunne asiakkaasi taustat
Tunne asiakkaasi taustat osana KYC-prosessia (Know Your Customer) ja selvitä hänen poliittinen vaikutusvaltaisuutensa ja pakotelistakytkökset PEP- ja pakotelistakyselyn avulla.
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (eli niin sanottu rahanpesulaki) velvoittaa useilta eri toimialoilta asiakkaan tehostettua tuntemista. Tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen kuuluu muun muassa poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden (PEP) tunnistaminen, kansallisten tai kansainvälisten talouspakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yritysten tunnistaminen sekä yhtiöiden tai yhteisöjen tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen.
Keitä rahanpesulaki koskee?
Rahanpesun torjunta ja terrorismin rahoittamisen estäminen ovat yhteisiä asioita, mutta avainasemassa tässä torjuntatyössä ovat sellaiset yritykset ja ammattihenkilöt, jotka voivat omassa toiminnassaan tunnistaa rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskejä. Näitä tehostetun tuntemisvelvoitteen piiriin kuuluvia ilmoitusvelvollisia toimialoja ovat esimerkiksi:
- tilitoimistot
- asianajotoimistot
- kiinteistönvälittäjät
- pankit ja sijoitustoimijat.
On kuitenkin hyvä huomioida, että asiakkaan tuntemisvelvoitteet koskevat kaikkia yrityksiä, jotka tekevät käteiskauppaa isommilla (yli 10 000 €) summilla.
Mikä on PEP- ja pakotelistakysely?
PEP- ja pakotelistakyselyllä tarkastat, onko henkilö poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP) tai kohdistuuko häneen pakotteita. PEP- ja pakotelistakysely tuo helpotusta ja läpinäkyvyyttä ilmoitusvelvollisten yritysten KYC- eli Know Your Customer -prosessiin. PEP- ja pakotelistakyselyn taustalla on DOKS ja dilisense GmbH, joiden tietokantaa päivitetään jatkuvasti niin henkilöiden kuin organisaatioidenkin osalta. Käytössäsi on siis aina ajantasaista tietoa maailmanlaajuisesti.
PEP- ja pakotelistakysely tarjoaa päivitettyä tietoa kansainvälisessä laajuudessa
- poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ja heidän tunnistettua lähipiiriänsä
- henkilö- ja organisaatio-osumat tärkeimmiltä kansainvälisiltä ja kansallisilta pakotelistoilta, mm. KRP, EU, OFAC, YK
PEP- ja pakotelistakysely on osa Tietopalvelut-kokonaisuutta ja se sisältyy lisäpalveluna kaikkiin Tietopalveluiden palvelupaketteihin.
Katso myös nämä
- Mikä ihmeen rahanpesulaki? Lue, mitä kaikkea sinun tulee tietää rahanpesulaista
- Rahanpesun ja terrorismin ehkäisy auttaa myös muun rikollisuuden torjunnassa - miten toimin oikein?
- Ketkä ovat rahanpesulain nimeämät ilmoitusvelvolliset ja mitä velvoitteita heille kuuluu?
Alman datan menestystekijät
- jatkuva, läpinäkyvä ja systemaattinen tiedonkeruuprosessi, luotettava ja tunnettu toimija
- oikein tuotettua ja säilytettyä dataa, meillä on aina oikeudet tietoon, jota tarjoamme
- saatavilla kaikki suomalaiset yritykset ja muut kaupallisesti relevantit yhteisöt
- uniikit tietosisällöt: oikaistut tilinpäätöstiedot, varmistettua tietoa suoraan yrityksistä ja niiden päättäjiltä, journalistinen sisältö
- tekninen varmuus ja monipuoliset toimitusvaihtoehdot
- Alma Media -yhteyden ansiosta jatkuvasti laajenevat tietosis ällöt.
DOKS tekee rahanpesulain edellyttämien velvoitteiden hoitamisesta helppoa
DOKS on työkalu rahanperuslain velvoitteiden ammattimaiseen hoitoon. Asiakkaan vahvan tunnistamisen, PEP-tietojen ja edunsaajien selvittämisen lisäksi DOKS vastaa pakotelistakontrollista sekä sisältää whistleblowing-kanavan.
Rahanpesulain (AML = Anti Money Laundering) termit ja lyhenteet tutuiksi
AML = Anti money laundering eli rahanpesun estäminen. Lyhenteellä viitataan usein niin sanottuun rahanpesulakiin ja regulaatioon. Rahanpesu tarkoittaa toimintaa, jossa rikollisin keinoin ansaittuja varoja pyritään ”pesemään” puhtaaksi häivyttämällä niiden alkuperä. Rahanpesua on siis aina edeltänyt jokin muu rikos. Varoja voidaan esimerkiksi yrittää tallettaa pankkiin tai niillä voidaan ostaa arvokasta tavaraa, kuten kiinteistöjä tai koruja, mutta rikollisten keinot ovat monet. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan eri toimijat kantavat yhteistä sosiaalista vastuuta ja pyrkivät paljastamaan rikollista toimintaa.
TF = Terrorist Financing eli terrorismin rahoittaminen. Lyhenteellä viitataan sananmukaisesti laittomaan terrorismin rahoittamiseen ja sen estäminen kuuluu myös rahanpesulain alle. Tällaisella toiminnalla on vakavia yhteiskunnallisia seurauksia, jonka vuoksi myös terrorismin taloudellinen tukeminen tulee estää.
KYC = Know your customer eli tunne asiakkaasi. Lyhenteellä viitataan usein AML-prosessiin, jonka tarkoituksena on saavuttaa syvällinen ymmärrys asiakkaan toiminnasta eli hyvä asiakastuntemus. KYC on hyvän AML-työn kulmakivi ja kattotermi, jonka alle muun muassa alempana luetellut lyhenteet asettuvat.
CDD = Customer due diligence eli asiakkaan perusteellinen tunteminen. Kts. kohta ”KYC”
Enhanced due diligence eli tehostettu perusteellinen tunteminen. Kts. kohta ”KYC”. Tällä usein viitataan tehostettuun valvontaan tai syvempään selvittelyyn.
Beneficial owner eli tosiasiallinen edunsaaja.
Osakeyhtiössä tosiasiallisia edunsaajia ovat ne, jotka suoraan tai välillisesti omistavat yli 25 % yrityksestä, suoraan tai välillisesti käyttävät yli 25 % äänioikeuksista tai muutoin käyttävät ylintä päätäntävaltaa.
Yrityksen tosiasialliset edunsaajat voi selvittää Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä kaupparekisteristä. Edunsaajien ilmoittaminen on yrityksen vastuulla.
Pörssinoteeratun yhtiön ei tarvitse ilmoittaa edunsaajistaan, eikä niiden omistajia tarvitse tunnistaa.
Yhdistysten, säätiöiden ja asunto-osakeyhtiön edunsaajia ovat hallituksen jäsenet.
Julkisoikeudellisten yhteisöjen edunsaajia ovat hallituksen jäsenet tai muutoin ylintä päätäntävaltaa käyttävät henkilöt.
Yhteisöjen tulee ilmoittaa tosiallisista edunsaajista Patentti- ja rekisterihallitukseen ja ilmoitusvelvollisen tulee aina KYC-työssään varmistaa yhteisön tosiasialliset edunsaajat. Tosiasiallinen edunsaaja on aina ihminen ja edunsaajien todentaminen tuo ymmärrystä siihen, ketkä organisaatiota tosiasiallisesti hallitsevat ja kenelle esimerkiksi tuotot menevät.
PEP = Politically Exposed Person eli poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. PEP-statuksen saa merkittävässä julkisessa virassa toimiva henkilö, jolla on paljon päätäntävaltaa tai jonka päätöksistä on vaikea valittaa.
Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi:
- a) valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä;
- b) parlamentin jäsenenä;
- c) poliittisten puolueiden johtoelinten jäsenenä;
- d) ylimpien tuomioistuinten, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta;
- e) tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä;
- f) keskuspankin johtokunnan jäsenenä;
- g) suurlähettiläänä tai asiainhoitajana;
- h) puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina;
- i) valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenenä; tai
- j) kansainvälisten yhteisöjen johtajana, varajohtajana ja hallituksen jäsenenä toimivat henkilöt.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että esimerkiksi puoluesihteerit eivät ole PEP-henkilöitä, vaikka puolueen hallituksen jäsenet ovatkin.
RCA = Relative or close associate to PEP eli PEP-henkilön sukulainen tai läheinen kumppani. Tällä tarkoitetaan PEP-henkilön:
- a) aviopuolisoa tai kumppania, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon;
- b) lapsia ja heidän aviopuolisojaan tai edellä tarkoitettua kumppania;
- c) vanhempia; ja
- d) yhtiökumppaneita.
Huomionarvoista on, että PEP-henkilön sisarukset eivät saa RCA-statusta. Toisaalta aina tulee huomioida henkilöt, jotka harjoittavat esimerkiksi yhteistä liiketoimintaa PEP-henkilön kanssa.
Henkilö kantaa PEP- tai RCA-statusta vähintään 12 kk viran päättymisen jälkeen. Joissakin tapauksissa on kuitenkin syytä ajatella, että PEP-status ei ikinä lakkaa. Esimerkkinä tällaisesta voi olla globaalisti erittäin vaikutusvaltainen ja korkeassa asemassa vaikuttanut henkilö.
Miksi PEP- ja RCA-henkilöt sitten pitää tunnistaa, eihän vaikuttamisessa ole mitään väärää? Vaikutusvallassa itsessään ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta henkilön mandaatti asettaa hänet epäeettiselle toiminnalle haavoittuvaiseksi. PEP-henkilölle on annettu vastuu tehdä yhteisiä asioita koskevia päätöksiä, jolloin omaan tai kaverin pussiin pelaaminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Esimerkkinä kansanedustaja, jolle äänestäjät antavat mandaatin ja puolue arvopohjan, jonka perusteella päätökset tehdään. Moni voi kuitenkin yrittää esimerkiksi lahjomalla saada edustajaa toimimaan haluamallaan tavalla. Samasta syystä esimerkiksi oikeusneuvokset on luokiteltu PEP-henkilöiksi. Korkeimman oikeuden päätöksistä on hankala valittaa ja oikeusmurhan riski kasvaa, jos tuomari on lahjottavissa. Siksi erityisseuranta on tarpeen. Suureksi onneksi Suomessa on hyvin vähän korruptiota, mutta laadukas ja kansainvälinen AML-työ on omiaan myös pitämään sen kurissa.
SOF = Source of funds eli varojen lähde.
SOW = Source of wealth eli varallisuuden lähde.
Varojen tai varallisuuden alkuperä on usein tärkeä selvittää, jos esimerkiksi hallinnoi asiakkaan varoja. Kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, että kysytään henkilöltä, mistä rahat tulevat tai millä rahoilla yritys on rahoitettu. Tästä ei siis riitä tositteeksi tiliote, eikä esimerkiksi tosite uhkapelivoitoista. Tiliote ei kerro varojen todellisesta alkuperästä mitään ja voittotositekin kertoo – no pelkästä voitosta. Millä rahalla pelejä on alun perin pelattu? Voiko asiakas todistaa, että on jäänyt pelistä voitolle? Mukaan on otettu SOF:n lisäksi myös SOW, sillä esimerkiksi aina edes kauppakirja asunnon myynnistä ei ole riittävä tosite rahojen alkuperäksi. On siis hyvä pyrkiä aina hahmottamaan asiakas kokonaisuutena ja miettiä, millä keinoin esimerkiksi tiettyyn taloudelliseen asemaan on päästy. Millä keinoin raha on luotu?
KYC voi tarkoittaa myös Know your country eli tunne maasi. Vaikka KYC:n ”C” lähes aina viittaakin sanaan ”customer”, tarkoitetaan sillä välillä myös maata. Perusteellisessa AML-analyysissä tulee ottaa huomioon asiakkaan yhteydet eri maihin ja niiden vaikutus riskiin. Siksi on tärkeä ymmärtää, mitä haavoittuvuuksia eri maissa on. Maakohtaisia riskejä voivat olla esimerkiksi korruption esiintyvyys, terrorismin määrä, kansainväliset pakotteet, huumekaupan laajuus, ihmiskaupan esiintyminen tai vaikka pankkisektorin läpinäkyvyys.
ODD = Ongoing due diligence eli jatkuva perusteellinen tunteminen. Rahanpesulaki edellyttää, että asiakassuhdetta tulee seurata jatkuvasti. Ei riitä, että asiakkaalta kerran kysyy miten asiat ovat, vaan tilannetta tulee päivittää. Tarkistusväli voi riskistä riippuen olla pidempi tai lyhyempi, mutta pääasia on, että seurata on jatkuvaa.
Kiinnostuitko tai heräsikö sinulle kysymyksiä?
Jätä meille yhteydenottopyyntö, niin kerromme sinulle lisää, miten täytät rahanpesulain asettamat velvoitteet helposti osana KYC-prosessiasi.