Osinkosuhde-%

Osinkosuhde kuvaa osingon suhdetta yrityksen tulokseen nähden. Luku voidaan laskea joko osakekohtaisella tasolla tai yritystasolla (osingonjako yhteensä / tilikauden tulos). Molemmissa tapauksessa osinkosuhde saa lähtökohtaisesti saman arvon.

Osinkosuhteesta käytetään myös nimitystä osinko per tulos.

Osinkosuhde kertoo osingon suuruuden suhteessa tilikauden tulokseen, eli sen, paljonko yritys jakaa osinkona verojen jälkeisestä tuloksestaan. Korkea osinkosuhde voi olla merkki siitä, että yritys luottaa tulevaisuuteensa ja on valmis jakamaan avokätisesti osinkoa.

Toisaalta korkea osinkosuhde on ominaista matalan kasvun yrityksille ja toimialoille, joilla pääomaa ei tarvita kasvun rahoittamiseen. Vastaavasti kasvuyrityksillä osinkosuhde voi jäädä alhaiseksi, kun yritys tarvitsee pääomaa käyttöpääoman ja investointien rahoittamiseen.

Mitä korkeampi pääoman tuotto yrityksellä on, sitä helpompi osinkoa on jakaa, koska kasvavaankaan liiketoimintaan ei sitoudu tällöin niin paljon pääomaa.

Osinkosuhde voidaan laskea eri tuloseriä käyttäen. Osinkosuhde lasketaan tyypillisesti joko nettotuloksesta (vähemmistöosuuden jälkeen) tai kokonaistuloksesta. Kokonaistuloksen etu on se, että se sisältää myös satunnaiset ja kertaluonteiset tuotto- ja kuluerät. Joskus osingonjako voi olla poikkeuksellisen suuri juuri kertaluonteisesta tuotosta johtuen.

On tärkeää huomata, että osingon ja tuloksen tulee koskea samaa tilikautta. Varsinainen osingonmaksu tapahtuu yleensä kohdetilikautta seuraavan tilikauden aikana yhtiökokouksen osingonjakopäätöksen jälkeen.

Osinkosuhdetta tulkittaessa on huomioitava, että sisältääkö osinko mahdolliset vastaavan tilikauden lisäosingot ja niin sanotut pääomanpalautukset.

Osingonjaon lisäksi yritykset voivat jakaa voittovarojaan tai palauttaa pääomaa osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinoston muodossa. Tällöin osinkosuhde ei kuvaa yrityksen kokonaisvoitonjakoa suhteessa tulokseen.